Todella edullinen ja terveellinen ruokavaliopohja

Esitellessäni kymmenen vinkkiä ruokakustannuksissa säästämiseen mainitsin myös haasteesta, jossa tulisi suunnitella mahdollisimman edullinen ja mahdollisimman terveellinen ruokavaliopohja.

Mietin useita päiviä,  otanko haasteen vastaan, koska en ole ruokavaliopohjien ystävä. Lyhyesti sanottuna: en tykkää ruokavaliopohjien käyttämisestä ollenkaan. Olinkin aluksi sillä kannalla, että en tee tätä postausta, useaan otteeseen mainitsemistani syistä. Tarkemmin sanottuna ruokavaliopohjan noudattaminen voi johtaa kummalliseen käyttäytymiseen ja muihin ongelmiin, se ei ota huomioon ihmisiä yksilöinä ja lisäksi sen käyttäminen oli yksi virheistäni edellisen painonpudotusdieettini aikana. Toinen asia sai minut miettimään, leimaudunko tekopyhäksi internetsankariksi, joka sanoo toista ja tekee toista.

Pari päivää myöhemmin aloin kuitenkin pohtia seuraavaa:

Jos jokin henkilö yrittää päästä syömisissään mahdollisimman vähällä rahalla, hän todennäköisesti tekee sen terveyden kustannuksella. Tämän seurauksena henkilö valitsee edullisista ruokavaihtoehdoista terveydelle epäedullisia ruokavaihtoehtoja.

Näillä edullisilla ruoilla tarkoitan lähinnä eineksiä ja mahdollisimman halpoja (ja rasvaisia) lihatuotteita ja sitä, että kasviksia ei osteta kalleuden takia.

Otin siis haasteen vastaan ja tuon nyt oman panokseni säästämistalkoisiin.

Uskon, että edullinen ja terveellinen ruokavaliopohja tulee olemaan puutteistaan huolimatta loppujen lopuksi pienempi paha kuin edullinen, mutta epäterveellinen ruokavalio. Tästä huolimatta tämän ruokavaliopohjan tekemisen tarkoituksena on tuoda lähinnä esimerkinomaisesti esille, mistä kaikista edullisista, mutta terveellisistä ruoka-aineista voi koostaa urheilevan ihmisen ruokavalion.

Jos samojen ruokien syöminen joka päivä ei haittaa sinua, loistavaa! Jos samojen ruokien syöminen joka päivä haittaa sinua tai alat käyttäytyä kummallisesti, on sinun keksittävä keinot ruokailujesi monipuolistamiseksi.

Huomioi nämä seikat edullisessa ruokavaliopohjassani

Haasteen mukaisesti ruokavalio on suunniteltu 75 kiloa painavalle urheilevalle miehelle ja sillä edellytyksellä, että hän saa proteiinia 2 grammaa / painokilo (150g). 2800 kilokalorin päivittäisen energiansaannin määritin itse.

Tämäkin ateria on edullinen!

Edellä mainitut seikat ovat hyvä pitää mielessä – naiset eivät todennäköisesti kykene syömään näin paljoa ruokaa ilman painonnousua. Lisäksi proteiinin määrä on mielestäni hieman liian alhainen, jotta henkilö voisi pudottaa painoaan säästääkseen kaikista tehokkaimmin rasvatonta kehonmassaa (= mm. lihasmassaa). Oletukseni onkin, että kuvitteellinen, 75 kiloa painava mies ei ainakaan laihduta tämän ruokavalion avulla.

Edelleen jatkan huomauttamista: jos kuvitteellinen henkilömme on kestävyysurheilija (pyöräilijä, juoksija…), hänellä on harjoittelussaan aivan erilaiset tavoitteet kuin lihaskuntoharjoittelua (kuntosali, kahvakuula…) tekevällä ihmisellä. Kestävyysurheilijan tavoitteena on ruokavalion puolesta varmaankin taata suorituskyky treeneissä ja toisaalta palautua harjoituksista.

Lihaskuntoharjoittelun tavoitteena voi olla palautumisen ja suorituskyvyn lisäksi lihasmassan saaminen, mikä vaatii kalorimäärän nostamista siten, että henkilön paino nousee. Jos taas henkilö yhdistää harjoittelussaan kestävyys- ja lihaskuntoelementtejä, menee homma puolestaan aivan pirun monimutkaiseksi.

Ja vielä jatkuu: esimerkiksi minä painan tällä hetkellä noin 73.5 kiloa ja syön päivässä 3150 kilokaloria, mikä saa painoni hädin tuskin nousemaan.

Tämän ruokavaliopohjan vaikutus eri henkilöihin onkin erilainen aktiivisuudesta (työ, liikunta) ja monesta muusta tekijästä (lihasmassa, ikä…) riippuen. Toisin sanoen: se vähän riippuu.

Uskallan väittää, että jokainen tämän ruokavaliopohjan käyttöön ottava henkilö joutuu säätämään ruokamääriä, kaloreiden jaottelua pitkin päivää ja jopa ateriakertojen määrää itselleen sopiviksi esimerkiksi nykyisestä painosta, tavoitteista (laihduttaminen / painon nostaminen yms.), aktiiviisuudesta ja vaakalukeman muutoksesta riippuen. Tavoitteeseen sopivia säätöohjeita voi lukea tästä kirjoituksesta tai kysyä minulta. Ihmisten reagoiminen erilaisiin ruokamääriin ja toisaalta tavoitteet ovat niin yksilöllisiä.

Edullinen ruokavaliopohja: olennaisimmat tiedot

Olen laskenut tämän ruokavaliopohjan ruoka-aineiden täyttävän miehen mikroravinteiden eli vitamiinien (A, B, C, E) ja kivennäisaineiden (magnesium, rauta, kalsium, sinkki) päivittäisen tarpeen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Kyllä, laskin ihan oikeasti! Tähän meni aivan järjettömän kauan aikaa, mutta parempi tehdä asiat varman päälle.

Ravinteiden laskemisessa käytin apuna Fineliä. Jos jokin tässä ruokavaliopohjassa käytetty ruoka-aine ei löytynyt Finelistä, käytin vastaavanlaista tuotetta. Vaikka pyrin laskemaan mikroravinteiden määrät tarkasti, en takaa, että ne tulevat siltikään täytettyä, koska saatoin tehdä virhelaskelmia ja urheilevien henkilöiden vitamiinintarve on suurempi kuin urheilemattoman.

Esitellyn ruoka-aineen vieressä on esitelty se kauppa, minkä tiedän tai oletan myyvän tätä ruoka-ainetta alhaisimpaan hintaan. Lisäksi olen laskenut ruoka-aineen määrän hinnan. Aterian lopussa olen laskenut kootusti koko aterian hinnan. Ihan lopussa olen esitellyt lisäksi kaikki ruokien sisältämät vitamiinit ja kivennäisaineet. Mausteiden hintaa (suola yms.) en ole laskenut säästääkseni mielenterveyttäni.

Edullinen hedelmäsmoothie tulossa

Henkilö joutuu ottamaan kahta erikoistuotetta: heraproteiinia ja kalaöljykapseleita, jotka ovat molemmat edullisia vaihtoehtoja tiettyjen tavoitteiden täyttämiseksi. Kalaöljykapselit voi ostaa vaikkapa iHerbistä. Heraproteiinin ostopaikkaan en ota kantaa muuten kuin toteamalla, että marketeista sitä ei ainakaan kannattaisi ostaa.

Suosittelen myös D-vitamiinipillerin ottamista, mihin ei tosin ole näin kesällä välttämättä tarvetta. Kannattaa paistatella auringossa, jotta ihosi muodostaisi D-vitamiinia auringonsäteistä. Periaatteessa henkilön kannattaisi ottaa myös jokin halpa monivitamiinipilleri tukemaan vitamiininsaantia ihan vain varmuuden vuoksi, koska en halua olla vastuussa kenenkään vitamiinin puutoksesta.

Ateria I: aamupala – rahkaa ja puuroa

  • 100 grammaa maustamatonta rahkaa (Lidlistä, Milbona).  Hinta 0.178€
  • 10 grammaa maustettua heraproteiinia. Hinta ~0.13€.
  • 100 grammaa eli yksi keskikokoinen banaani (Lidlistä). Hinta 0.105€
  • 10 grammaa pellavansiemenrouhetta (Risetti, Prismasta). Hinta 0,03475€
  • 60 grammaa eli 1.5dl kaurahiutaleita (Lidlistä, Guldsol). Hinta 0.057€
  • 5 millilitraa rypsiöljyä (Vita’Dor, Lidlistä). Hinta 0.00945€
  • 3kpl Omega3-kapseleita (iHerbistä, NOW). Hinta 0.10452€

Aamupalan hinta ~0.61€

Mittaa kuppiin listan ruoka-aineet #1 – #4, kaada päälle hieman vettä (Milbonan rahka on melkoista jankkia) ja sekoita. Kypsempi banaani toimii paremmin kuin raaka, koska sen koostumus on pehmeämpi. Heraproteiini tuo rahkasettiin makeutta ja makua. Heraproteiinin makuja on olemassa monia (suklaa, mansikka, vanilja, banaani, vadelma yms). Suklaarahka kuulostaa tosin aika eksoottiselta, joten osta mielummin hedelmän- tai marjan makuisia jauheita.

Jokainen osaa toivottavasti keittää puuroa. Osaamattomat voivat kysyä vaikka Jamie Oliverilta vinkkejä. Puuron valmistuttua on aika laittaa rypsiöljy joukoon ja sekoittaa. Suolasta voi olla apua maun tuomisessa.

Omega3-kapseleita ei kannata ainakaan sekoittaa mihinkään, vaan huuhtoa veden kera kurkusta alas.

Ateria II: lämmin ateria #1 – seitiä, riisiä ja kasviksia

Mitään viiden tähden eväitä nämä ruoat eivät tule olemaan, mutta se kait ei ole tarkoituskaan?

  • 100 grammaa seitiä (Trawlic, Lidlistä). Hinta 0.5225€
  • 10ml rypsiöljyä (Vita’Dor, LIDL:stä). Hinta 0.0189€
  • 200g Broccoli Mix -pakastevihanneksia (X-tra, Prismasta) Hinta 0.382€
  • 40g kevytkermaviiliä (Rainbow, Primasta). Hinta 0.098€
  • 100g pitkäjyväistä riisiä (Golden Sun, Lidlistä). Hinta 0.099€

Lämmin ateria #1:n hinta ~1.12€

Tähän lienee turha kirjoitella sen erityisempiä ohjeita. Paista seiti rypsiöljyssä ja mausta se esimerkiksi currylla tai tillillä fiiliksestä riippuen. Keittele riisi ja pakastevihannekset kattilassa. Mausta kevytkermaviili (sillä currylla tai tillillä, paprikajauheella, suolalla jne.). Kermaviiliä laitetaan syödessä kalan päälle, koska muuten eväs tulisi olemaan aika kuivakkaa. Riisin tilalla voi toki käyttää myös esimerkiksi ohraa, joka on myös hyvin edullista ja vielä terveellisempää kuin pitkäjyväinen riisi.

Palautusjuoma (treenin jälkeen): heraproteiinia ja kaakaojauhetta

Palautusjuoman hinta ~0.51€

Jos ruokailu ennen treeniä on päässyt venähtämään eli siitä on 2-3 tuntia aikaa, ota sen sijaan ”palautusjuoma” 30min-1h ennen treeniä. Muuten ihmiset joutuvat kuuntelemaan salilla ähkimisesi sijaan mahasi ääniä.

Valmis smoothie

Ateria III: lämmin ateria #2  – kanaa, makaronia ja kasviksia

Tämä ateria syödään 60-90min palautusjuoman nauttimisesta. Jos palautusjuoma juotiin sen sijaan ennen treeniä, kannattaa tämä ateria syödä piakkoin treenin päättymisen jälkeen.

  • 75g grammaa maustamattomia kanasuikaleita (Atria, Siwasta). Hinta 0.7475€
  • 5ml rypsiöljyä (Vita’Dor, LIDL:stä). Hinta 0,00745€
  • 100g Tummaa makaronia (Myllyn Paras, LIDL:stä). Hinta 0.029€
  • 200g Mixed Vegetables -pakastekasviksia (Green Grocer’s LIDL:stä). Hinta 0.378€
  • 150g Tomaattia (1.49€ / kg, jostain kaupasta). Hinta 0.2234€
  • Jälkkäri: 200g Mansikka-banaanijogurttia (Lidlistä). Hinta 0.178€

Lämmin ateria #2:n hinta ~1,57€

Mansikka-banaanijogurtin voi halutessaan vaihtaa myös johonkin vanukkaaseen tai esimerkiksi muutamaan suklaapalaan. Muuten tämän aterian resepti on aika yksioikoinen: paista kanat ja keitä makaronit ja kasvikset, pilko tomaatti joukkoon tai paista vaikka kanojen kanssa. Mausteita omien mieltymysten mukaan.

Ateria IV: iltapala – pinaattimunakas, leipää ja hedelmä

  • 75 grammaa jauhettua pinaattia (Rainbow, Primasta). Hinta 0.245€
  • 2 keskikokoista kananmunaa (LIDL:stä). Hinta 0.218€
  • 2 siivua wannabe-Real -ruisleipää (Rivercote, Lidlistä). Hinta 0.20€
  • 10 grammaa 60% margariiniä (Vita’Dor, Lidlistä). Hinta 0.01325€
  • 30 grammaa 17% kermajuustoa (Rainbow, Prismasta). Hinta 0.1737€
  • 30 grammaa kurkkua (1.49€ / kg). Hinta 0.047€
  • 1 hedelmä (200g) (0.99kg / ihan missä vaan). Hinta 0.198€
  • 3kpl Omega3-kapseleita. Hinta 0.10452€

Iltapalan hinta ~1.20€

HUOM!! Kahden kananmunan syöminen päivässä saattaa nostaa kolesteroliarvojasi, mikäli olet siihen taipuvainen. Tätä asiaa ei voi todeta kuin syömällä kananmunia ja käymällä verikokeissa.

Hedelmän tyyppiä kannattaa vaihdella aina sen mukaan, mikä tuote on kaupassa tarjouksessa. Kannattaa mielellään syödä hedelmä kuorineen. Leivän syömistä tähän aikaan päivästä ei kannata pelätä, sillä hiilihydraatit illalla eivät välttämättä lihota. Pinaattimunakkaan ja voileipien tekeminen näistä aineksista ei pitäisi olla vaikeaa: raasta kananmunat, kuori pinaatti, suikaloi rasva, siivuta omega3-kapselit….

😀

Yhteenveto

Ruokavalion ruoat syömällä on mahdollista saada päivässä 160 grammaa proteiinia, 350 grammaa hiilihydraattia, 75 grammaa rasvaa, 43 grammaa kuitua ja 2800 kilokaloria.

Edullinen ja terveellinen ruokavalio. Päiväbudjetin hinta: 5€.

Kun laskin ruoka-aineet yhteen Finelissä ja käytin taulukkolaskentaohjelmaa sain aikaiseksi taulukon, jonka keskimmäisessä sarakkeessa on ruoka-aineiden ravinnemäärä mikro- tai milligrammoina ja laitimmaisessa saantisuositus (jotka ovat vuodelta 2009 ja jotka katsoin täältä). Kaikkia ruoka-aineita ei löytynyt suoraan Finelistä, joten jouduin soveltamaan, kuten aikaisemmin mainitsin. Lisäksi saatoin tehdä laskelmissani virheitä, mikä on hyvä pitää mielessä.

+6mg E-vitamiinia, 1080mg EPA & 720mg DHA Omega3-kapseleista

Mikäli laskin oikein, on ruokavaliopohjan ruoilla mahdollista täyttää kaikkien tärkeimpien vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset D-vitamiinia lukuun ottamatta. En muuten ihmettele enää, että suomalaiset eivät saa ravinnostaan tarpeeksi D-vitamiinia. Kannattaa viettää aikaa auringossa nyt, kun kelit sen sallivat ja ottaa talvisin purkista D-vitskua.

Tässä yhteydessä haluaisin myös pohtia seuraavaa: em. ruoat ovat suhteellisen ravinnerikkaita ja koko ruokavalio sisältää melkein kilogramman kasviksia ja hedelmiä, kun suositus on 500 grammaa vuorokaudessa. Silti suositukset ylittyvät joidenkin ravinteiden kohdalla vain vaivoin. Jos siis syöt alle 500 grammaa kasviksia, marjoja tai hedelmiä vuorokaudessa, kärsit melko todennäköisesti jonkin vitamiinin tai kivennäisaineen puutoksesta. Kannattaa syöttää joskus Fineliin päivän aterioita ja katsoa, paljonko niistä saa mikroravinteita.

Entäs tämän ruokavalion kustannukset?

Kun aterioiden hinnat ynnäilee vuorostaan, muodostuu päivän aterioiden loppusummaksi aika lailla tasan tarkkaan 5€ vuorokaudessa, 150€ kuukaudessa ja 1825€ vuodessa.

Mielestäni summa päivän aterioista on erittäin kohtuullinen, kun henkilö ei todennäköisesti tule kärsimään vitamiinien puutoksista ja saa ruoista suhteellisen paljon proteiinia (proteiini on kallista) ja jopa Omega3-rasvahappoja. Lisäksi esimerkiksi työharjoittelupaikassani lounaan hinta työntekijöille oli 6.10€, (Oulun) yliopistolla opiskelijalounas maksaa 2.60€ ja Hesburgerin kerrosateria maksaa 7.80€, mistä saa asioihin vähän perspektiiviä.

Ruokavalio voi olla vielä tätäkin edullisempi, koska useat ruoka-aineet ovat aina vähän väliä tarjouksessa jossain kaupassa. Esimerkiksi banaanit, tomaatit ja kurkut maksavat harva se päivä 0.99€ / kg jossain paikassa. Tarjousten ansiosta jokin ruoka-aine voi ollakin hetkellisesti edullisempi jossain toisessa kaupassa kuin siinä, jonka olen maininnut. Etenkin sesonkituotteita kannattaa pyrkiä hyödyntämään.

Terveellisesti syöminen mahdollisimman vähällä rahalla on minun mielestäni omasta viitseliäisyydestä kiinni eli siitä, että jaksaa käydä muutamissa eri kaupoissa ja seurata aktiivisesti tarjouksia.

Niin, ja tarvitsee siihen myös vähän mielikuvitusta 🙂

P.S. Lue myös alla olevat kirjoitukseni, jos kulujen karsiminen kiinnostaa:

Ruokakuluissa säästäminen — 10 kätevää vinkkiä

Citymarket, Prisma vai Lidl – missä on edullisin terveellinen ruokakori?

Olli Haataja

Olen tieteestä innostuva oululainen voimavalmentaja, urheiluravitsemuksen asiantuntija ja tietokirjailija, jolle suorituskyvyn parantaminen on sekä työ että harrastus.

16 Kommentit

  1. Rypsin vaihtaisin kylmäpuristettuun oliiviöljyyn ja margariinin aitoon voihin. Myös kookosöljy on hyvä valinta.

    • Käytän itsekin näitä kaikkia sopivassa suhteessa, paitsi en laita voita päälle (hyviä pullia siitä kyllä saa). Mainitsemasi vaihtoehdot nostavat toki heti päiväbudjetin hintaa jonkin verran.

  2. Proteiinia ei pitäisi tarvita noin paljon, vaikka laihduttisikin: http://bayesianbodybuilding.com/the-myth-of-1glb-optimal-protein-intake-for-bodybuilders/ ”There is normally no advantage to consuming more than 0.82g/lb (1.8g/kg)
    of protein per day to preserve or build muscle. This already includes a
    very safe mark-up. There hasn’t been any recorded advantage of
    consuming more than 0.64g/lb.”

    • Olen eri mieltä kanssasi. Riippuen rasvaprosentista ja kalorivajeesta optimaalinen määrä voi olla suurempi kuin 2g/kg.

      In support of this notion, Butterfield et al. found that male athletes running five to 10 miles per day during a slight caloric deficit were in a significant negative nitrogen balance despite consuming 2 g/kg of protein daily.

      http://www.jissn.com/pubmed/3316915

      In a review by Phillips and Van Loon it is suggested that a protein intake of 1.8-2.7 g/kg for athletes training in hypocaloric conditions may be optimal.

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22150425?dopt=Abstract&holding=f1000,f1000m,isrctn

      A recent study by Mettler et al. employed the same basic methodology as Walberg et al. . However, one group consumed a protein intake of 1 g/kg, while the other consumed 2.3 g/kg. The high-protein group lost significantly less LBM (0.3 kg) over the course of the two week intervention compared to the low-protein group (1.6 kg).

      http://www.jissn.com/pubmed/19927027

      Protein needs for energy-restricted resistance-trained athletes are likely 2.3-3.1g/kg of FFM scaled upwards with severity of caloric restriction and leanness.

      http://www.researchgate.net/publication/257350851_A_Systematic_Review_of_Dietary_Protein_During_Caloric_Restriction_in_Resistance_Trained_Lean_Athletes_A_Case_for_Higher_Intakes

      Täältä voit lukea lisää:

      http://www.jissn.com/content/11/1/20#B29

    • Enemmän tuolla oli lähteitä jotka puhuvat tätä vastaan, ja ne on vielä valittu aika tarkasti ”If the studies were based on unreliable methods such as nitrogen
      balance, a marker of lean body mass changes, I only included them if
      they controlled for sweating and dietary adaptation periods.”

      Ja myöskin samaa Phillips ja Van Loonin artikkelia siteerattu, jonka sinäkin postasit: ”Based on the sound research, many review papers have concluded 0.82g/lb
      is the upper limit at which protein intake benefits body composition
      (Phillips & Van Loon, 2011). This recommendation often includes a
      double 95% confidence level, meaning they took the highest mean intake
      at which benefits were still observed and then added two standard
      deviations to that level to make absolutely sure all possible benefits
      from additional protein intake are utilized. As such, this is already
      overdoing it and consuming 1g/lb ‘to be safe’ doesn’t make any sense.
      0.82g/lb is already very safe.”

    • En nyt jouda tutustumaan linkkaamasi artikkeliin, mutta lyhyellä vilkaisulla tuolla ei ilmeisesti puhuta pelkästään kalorivajeessa olemisesta.

      Phillipsin ja Van Loonin artikkelista:

      To optimize the ratio of fat-to-lean tissue mass loss during hypoenergetic periods, athletes are advised to ensure that they lower their carbohydrate intake to ∼40% of their energy intake (with an emphasis on consumption of lower GI carbohydrates), which usually means no more than 3–4 g · kg−1 · day−1, and increase their protein intake to ∼20–30% of their energy intake or ∼1.8–2.7 g · kg−1 · day−1.

      Se on tosin aika varmaa, että plussakaloreilla ei tarvita niin paljoa proteiinia. Painon pudottaminen on eri juttu ja varsinkin, jos tavoitellaan hyvin alhaista rasvaprosenttia.

  3. tämä oli oikein hyvä artikkeli! ja osoitus siitä, miten perusruokaa ei kannata hyljeksiä. mielenkiintoista onkin, että esimerkiksi joissakin liikunta-aiheisissa lehdissä on analysoitu terveysintoilijajulkkisten ruokavalioita, jotka päällisin puolin vastaavat mielikuvia superterveellisestä ruokavaliosta (ja sisältävät usein kalliita raaka-aineita), mutta puutteita onkin ollut sitten mikropuolella aika tavalla. jos nyt jotain kritiikkiä pitäisi heittää, niin missä ovat marjat? itse metsästä poimimalla hinta jää aika alhaiseksi (riippuen mahdollisista matkakuluista) ja marjojen terveysvaikutukset ohittanevat hedelmien ominaisuudet mennen tullen.

    • Kiitos kommentistasi!

      Olen joskus itsekin lueskellut kuntoilulehtiä ja todennut saman asian. Lisäksi kovin monilla henkilöillä tuntuu olevan sangen yksipuolinen ruokavalio: syödään enimmäkseen ”turvallisia” ruokia, mikä voi aiheuttaa ongelmia vitskupuolella.

      Kritiikkisi marjojen puuttumisesta on ihan aiheellinen: marjat olisivat ehdottoman hyvä valinta tähän ruokavaliopohjaan. Lähdin kuitenkin työstämään tätä postausta sillä periaatteella, että ruoka-aineet hankitaan kaupasta 🙂

  4. Juha Simola

    Minulle on sanonut vanha mies, että viljaa ja hedelmiä ei
    kannata syödä samana päivänä, jos nyt yleensä syö viljaa.

    Samoin sanoi että rypsiöljyssä on tuholaistorjuntamyrkkyjä,
    ne on hyvin vaikea saada pois, hän ei uskonut että niitä
    tuholaistorjuntamyrkkyjä olisi kaikista öljyistä edes aina poistettu. Meillä on
    käytetty Aurinkokukkaöljyä, kaikkeen, paistamme, tai ei oikeastaan paisteta
    mitään koska levyn maksimilämpö on 130 astetta.
    Käytimme ennen puoliksi suositeltavaa Oliiviöljyä, mutta hyvän ja huonon kolesterolin suhde parani paljon siirtyessä kokonaa Aurinkonkukkaöljyyn, jos nyt niissä arvoissa mitään järkee on kokonaiskolesteroli aian alle 3,5.

    En kyllä yhtään usko Voin tai kovien rasvojen terveellisyyteen, muistan vielä sen Pohjoiskarjalaprojektin ja uskon siihen. Muistan myös jo -60 luvulta kun sanottiin että jo 8-v suomalsislapsen voi eroittaa kolesterolitasosta suomalaiseksi. Toki ei kaikki rasvan syöjät kuole ennenaikaisesti, mutta kyllä keskimäärin. Pääasiahan No 1 on ruokailussa että syö oikeitä märiä, on aina hieman haihanoloinen, sydän ja koko verisuonisto pääsee helpommalal ja kun syä vähän, syä vähemmän myös haitallisia aineita.

    Lisäksi, et kai kirjoittanutkaan, mutta kemistiystäväni
    kertoi että valkaistu kahvinsuodatinpaperi on terveellisempää kuin ruskea, jossa
    on aina raskasmetalleja.

    mm. näin meillä eletään, 20 vuoteen ei ole flunssasa oltu (siihen sään mukainen pukeutuminen) ja ikää meillä 69/73v. vain puolikas bisoprolollia, koska haluan elää matalalla verenpaineella, se on ihanaa, aina alle 105/55, usein 90/45 ”teen koettani kauanko silla elää.

  5. Hyvä kirjoitus josta sai ideoita omaan syömiseen! Vaivaa on kyllä nähty tuohon hintojen laskemiseen 🙂

    • Kiitoksia kivasta kommentista! Ajatuksien herättäminen oli alusta asti kirjoitukseni tavoitteena.

  6. Kannattaa hyödyntää kotomaan juurekset ja kaalit. Ovat terveellisiä sekä edullisia. Rasvoja kannattaa syödä monipuolisemmin eli kylmäpuristettuja öljyä sekä siemeniä ja pähkinöitä. Ei ne kalliiksi tule. Eläinrasvojen muka haitallisuus on jo kumottu ja myös Puska tämän on kumonnut.

  7. Googlen kautta päädyin tänne ja ihan mielenkiintoinen juttu olikin, kiitos siitä. Varsinkin tuo kohta ”Heraproteiinin ostopaikkaan en ota kantaa muuten kuin toteamalla, että marketeista sitä ei ainakaan kannattaisi ostaa.” oli varsin suoraa puhetta, ja pitää kyllä pitkälti paikkansa. Marketista harvoin löytää hintalaadultaan hyviä heraproteiineja.
    Nyt on muutenkin alettu keskustelemaan yhä useammin heraproteiinin ja muutenkin lisäravinteiden laadusta, muutama firma on viime vuosina tehnyt hyvät rahat myymällä marketeissa ja luontaistuotekaupoissa laadultaan melko vaisua heraa ym. kovaan hintaan. Nyt ilmeisesti kuitenkin asiaan on tulossa muutosta kun kuluttajat ovat vähitellen heräämässä niihin laatuasioihin.

    Tuossa muutama varsin asiallinen kirjoitus lisäravinteiden laadusta sekä markkinamiesten tempuista. En olisi uskonut lisäravinnealaa ihan noin kiemuraiseksi.

    Kun proteiinijauhe ei ole enää pelkkää proteiinijauhetta
    https://www.bodylab.fi/shop/kun-proteiinijauhe-ei-601c1.html

    Onko BCAA:si tehty sian karvoista ja ankan sulista?
    https://www.bodylab.fi/shop/onko-bcaa-si-1349c1.html

    Lisäravinteiden laatuerot – kuluttaja markkinoinnin vietävänä
    https://www.voimapuoti.com/blog/post/2-lisaravinteiden-laatuerot-.html

    Lisäravinteiden imeytyvyyksistä
    https://www.voimapuoti.com/blog/post/5-lisaravinteiden-imeytyvyyksista-.html

    • Hei ja kiitos kommentista! Tuo lause tarkoitti tässä yhteydessä sitä kuin arvelitkin, eli että markettiheran kilohinta on yleensä merkittävästi paljon enemmän kuin netistä ostetun. Ala on tosiaan aika villi, koska lisäravinteet voi tuoda markkinoille elintarvikkeena, eikä niitä tarvitse esimerkiksi testauttaa laboratoriossa ennen myyntiin asettamista. Luotettavat tekijät ovat toki näin toimineet ja testauttaneet ravinteitansa ulkopuolisessa labrassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *