Dieettitauko kansikuva

#Dieetti2015 viikko 9: dieettitauko ja sen hyödyt

Melkein kymmenen viikon dieettaamisen jälkeen on hyvä paikka siirtyä dieettaamisesta lyhyelle tauolle. Edellisen ja tämän viikon päällä on ollut siis dieettitauko, jonka olin jo etukäteen suunnittelut pitäväni jossain vaiheessa dieettiä. Nyt tauon pitämiselle tuli hyvä sauma, koska olin viime viikon töissä eduskuntavaaleihin liittyvissä tehtävissä.

Tässä yhteydessä on hyvä kertoa, miksi dieettitauko pidetään ja mitkä ovat dieettitauon hyödyt.

Dieettitauko?

Luin dieettitauosta ensimmäisen kerran Lyle McDonaldin kirjasesta A Guide to Flexible Dieting. Lyhyesti ja rehellisesti sanottuna 85 sivua pitkä A Guide to Flexible Dieting on paras kirja, jonka olen koskaan lukenut dieettaamisesta. Jokaisen kannattaisi lukea tämä kirja, jossa oltiin aikoinaan viisi vuotta monia muita edellä joustavan diettaamisen suhteen.

McDonaldin popularisoima ja sittemmin monien muiden käyttämä dieettitauko on ennalta suunniteltu, kaksi viikkoa kestävä ”loma” dieetistä. Tauon aikana tulee syödä kaksi viikkoa arvioiduilla ylläpitokaloreilla, eli painon pudottaminen unohdetaan hetkeksi. Pieni nousu painossakaan ei ole vaaraksi. Paino saattaa nousta esimerkiksi glykogeenivarastojen täyttymisen vuoksi, jos ruokavalio sisältää mukavasti hiilihydraatteja.

Kahden taukoviikon aikana joidenkin dieettaamisesta aiheutuneiden haittojen pitäisi kumoutua ainakin osittain. Haitoilla tarkoitan esimerkiksi ”oikeaa” säästöliekkiä, jota tuskin voidaan täysin kumota lyhyemmillä plussakalorijaksoilla eli poikkeuspäivillä, joiden toteutukseen löytyy myös erinomaiset ja seikkaperäiset ohjeet McDonaldin kirjasesta. Kahdessa viikossa sen sijaan voidaan saada aikaan jo jotain elvytystä kehon aineenvaihdunnan hidastumiselle, mistä syystä parhaimmillaan henkilö voi tauon jälkeen pudottaa enemmän painoa samalla syödyllä kalorimäärällä, kun kalorivaje onkin hieman suurempi säästöliekin lieventymisen myötä. Minun aineenvaihduntani ei ole todennäköisesti hidastunut vielä kovinkaan merkittävästi, sillä olen ollut tähän asti erittäin maltillisessa kalorivajeessa. Yhtä kaikki, aion jatkaa tauon jälkeen dieettaamista niillä kalorimäärillä, joihin jäin ennen dieettitaukoani.

Eväitä Haaparannalla

Tauon psykologinen merkitys on myös merkittävä, sillä ennalta suunniteltu dieettaamisen unohtaminen hetkeksi esimerkiksi kesken pitkän laihdutusurakan voi olla erittäin helpottavaa. McDonald on osuvasti kuvaillut, että todella ylipainoiselle henkilölle (50 kiloa pudotettavaa) on musertavaa sanoa, että hän joutuu viettämään seuraavan vuoden tai pidemmän ajan dieetillä ilman hölläyksiä. Suunnitellut tauot dieetistä ovat tällaisessa tilanteessa elintärkeitä pitkän tähtäimen onnistumisen kannalta.

Tämäkin voi olla yksi dieettitauon hyödyistä: tauon seurauksena henkilö stressaa vähemmän ja saa syödä enemmän ruokaa -> stressaamisesta ja kalorivajeesta koholla ollut kortisoli laskee. Tämä voi johtaa kortisolin kerryttämän veden ”huuhtoutumiseen” pois elimistöstä, jolloin veden kertymisestä johtunut rasvapainon putoamisen ”naamiointi” poistuu. Tällöin tasannevaiheeksi luultu painon pysyminen ennallaan realisoituu toden teolla, kun paino saattaa pudota nesteistä reippaastikin.

Dieettitaukojen pitäisi olla arvostetumpia ja käytetympiä työkaluja ihmisten dieettityökalupakeissa. Itse en aio vetää enää yhtäkään dieettiä läpi ilman dieettitauon pitämistä, oli kyseessä sitten omaksi iloksi tai joskus tulevaisuudessa mahdollisesti kisoja varten suoritettu dieetti. Dieettitauolle tai -tauoille voidaan helposti varata aikaa, kun dieettiä ollaan suunnittelemassa, joten tästä asiasta taukojen pitäminen ei voi olla kiinni.

Dieettitauon pitämisestä johtuva tunne on jotakin erittäin hienoa. Uskon vahvasti tauon pitämisen johtavan lopulta parempaan lopputulokseen verrattuna yhteen putkeen tapahtuneeseen laihduttamiseen, eikä diettaamiseen kuluva aika ole välttämättä edes pidempi tauolla kiihtyneen aineenvaihdunnan takia.

Dieettivirhe #7: en pitänyt dieettitaukoa

Edellisen dieettini (vuodelta 2013) aikana dieettasin juhannuksen jälkeen kolme kuukautta yhteen menoon. Juhannusviikon olin reissussa, jolloin olin suurin piirtein viikon ajan normaalien dieettiruokien ulkopuolella viettäen taukoa ja nauttien lomasta. Ideaalitilanteessa jossain vaiheessa elokuuta olisi ollut kahden viikon dieettitauko, jonka jälkeen olisin jatkanut sitten dieettini loppuun. Koska dieettitauko jäi pitämättä, on se tällä haavaa viimeinen dieettivirhe, jonka löysin edellisestä dieetistäni.

Dieettitauko olisi todennäköisesti auttanut minua palautumaan ylirasitustilastani, josta mainitsin edellisessä postauksessani. Oltaessa ylläpitokaloreilla on nimittäin varaa ottaa treenien suhteen kevyemmin ilman pelkoa lihasmassan menettämisestä. Dieettitauko olisi mahdollistanut sen, että loppuvaihe dieetistäni olisi sujunut todennäköisesti mukavammissa merkeissä tauon synnyttämän henkisen ja fyysisen helpotuksen vuoksi. Pidän todennäköisenä, että olisin tuntenut oloni vähemmän nälkäiseksi ja surkeaksi, mutta jälkiviisashan on tunnetusti helppo olla.

Opetus: dieettitauko on hyvin suositeltavaa pitää yllä mainituista syistä.

Treenit ja kehonkoostumuksen liikkeet

Dieetillä oleminen on siitä niin hauskaa, että verisuonet alkavat putkahdella pintaan rasvakerroksen höyläytyessä hiljalleen pois. Etenkin BFR-treenin aikana kädet ovat komeaa katseltavaa, vaikka monen mielestä suonikkuus näyttää enemmänkin ällöltä.

Suonet pullottavat staassit käsissä

Paino taas putosi toissakin viikolla, aivan kuten tähänkin asti. Lauantaina ja sunnuntaina olisin joutunut punnitsemaan itseni erilaisella vaa’alla kuin normaalisti, joten näinä päivinä katsoin parhaaksi jättää itseni punnitsematta kokonaan.

Keskiarvopainon mukaan minulla on vielä sellaiset pari kiloa pudotettavaa. Ajattelin lopettaa dieettaamisen siinä vaiheessa, kun keskiarvopainoni on noin 72 kiloa. Se jää nähtäväksi, montako viikkoa tämän rajapyykin saavuttamiseen tulee kulumaan.

Tämä dieetti on ensimmäinen dieetti, jonka aikana olen ottanut kunnon edistymiskuvia.

Vasemmalla: viikko 1. Oikealla: viikko 8.

Vaikka alla olevat kuvat näyttävät värien suhteen hieman erilaisilta, näkee niistä selvästi, että esimerkiksi vatsalihakset näkyvät paremmin kuin dieetin alussa. Oikean puolimmainen kuva on siis edellisestä dieettiyhteenvedosta.

Ruokailut

Keskiviikkona vietettiin hellun synttäreitä pitsan merkeissä. Otin jättipitsasta pari pientä palaa, ja loput jäivät runsaslukuiselle vierasjoukolle. Hyvää oli!

Ylipäällikkö-niminen pitsa

Lauantai oli spesiaalimpi päivä, sillä jouduin tällöin Haaparantaan suuntautuneen reissun takia arvioimaan poikkeuksellisesti melko paljon kaloreita. Aamulla ruokailimme IKEAn brunssilla. Nakit, lihapullat ja kananmuna olisivat houkutelleet kovasti, mutta jouduin syömään dieetin hengen mukaisesti hieman hiilihydraattivoittoisempaa ruokaa. Jossain vaiheessa piti syödä myös välipalaa (autossa otettu kuva ylempänä dieettitauon kohdalla).

Brunssi IKEAssa

Illalla tuli vielä syötyä vanhaa kunnon kanaa, uunijuureksia ja ranskalaisia:

Kanaa ja ranskalaisia

Tässä vielä viikon makrot yhteenvetona. Lauantain makrot ovat kohtalaisen karkeita arvioita, mutta ainakin proteiinia näytti tulevan sinä päivänä kohtalaisen reippaasti. Torstai oli pitsapäivä, minkä takia jätin makrot hieman vajaaksi ja arvioin jäljelle jääneen makromäärän pienten palasten ravintosisällöksi.

En pitänyt toissa viikolla ollenkaan poikkeuspäivää, sillä dieettitauon aikana glykogeenivarastoni tulevat täyttymään, mikä teki toissa viikon poikkeuspäivän pitämisen turhaksi. Toisaalta poikkeuspäivältä käyttämättä jääneet kalorit toimivat hyvänä puskurina, jos arvioin vaikkapa lauantain kalorit täysin pieleen.

Seuraavaksi

Kuten sanoin, viime ja tämän viikon olen ollut dieettitauolla. Ensimmäisenä dieettitaukoni päivänä aloin syödä arvioiduilla ylläpitokaloreillani eli noin 3400 kilokaloria päivässä. Tämä 3400kcal muodostuu 165 grammasta proteiinia, 440 grammasta hiilihydraattia ja 90 grammasta rasvaa.

Seuraavassa dieettiyhteenvedossani käyn kootusti läpi tauon eli viime ja tämän viikon tapahtumat.

#Dieetti2015 viikot 10&11: taukoviikot

Olli Haataja

Olen tieteestä innostuva oululainen voimavalmentaja, urheiluravitsemuksen asiantuntija ja tietokirjailija, jolle suorituskyvyn parantaminen on sekä työ että harrastus.

3 Kommentit

  1. Moro. Löysin blogisi Googlen kautta ja erittäin hyvää tekstiä kirjoitat.
    Mitäs mieltä olet, miten pitempi tauko dieetillä olisi hyvä hoitaa? Jos kuvitellaan, että ihminen on dieetannut 20 vk h-hetkeen ja sen jälkeen annetaan uusi ”maalipäivä” 13 vk päähän. Aika on sen verta lyhyt, että dieettiä ei kannata kokonaan lopettaa vaan pikeminkin ottaa tauko. Olisiko 4 vk tauko liian pitkä ja kannattaisiko suoraan hypätä ylläpitokaloreille vai porrastaa hiljalleen? Kuvitellaan, että henkilön pitäsi tiputtaa tuon 13 vk aikana vielä n. 7 % painostaan lihakset mahdollisimman hyvin säilyttäen. Koko taukoa ei toki kannata reenata kevyesti.

    • Moi! Kyllä mä lähtisin siitä liikkeelle, että mahdollisimman pian ylläpitokaloreille vaan. Muuten olet dieetillä (miinuskaloreilla), vaikka se ei ole tauon tarkoitus.

      Pari ensimmäistä viikkoa voit katsoa, miten paino lähtee menemään ja säätää kaloreita sen mukaan. Seuraavat parille viikolle lisäilisin kaloreita hieman (50-150kcal), että paino nousee hieman. Ekan viikon voi ottaa treenien puolesta kevyemmin ja loput kolme treenata sitten kovempaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *