Nettivalmennus on henkilökohtainen ja laadukas etävalmennukseni. Lue lisää täältä!

#Dieetti2015 viikko 6: hankintojen viikko

Viime viikolla kävin hakemassa tiuhaan tahtiin postista ja liikkeistä erilaista tavaraa, joten dieettini kuudes viikko oli hankintojen viikko.

Treeneistä ei ole ihmeempää kerrottavaa, joten käyn ne läpi ainoastaan lyhyesti. Sarjapainoissa ei tullut takapakkia, ja jalkapäivinä aloin tekemään BFR-treenin lisäksi etureisille vapailla painoilla tehtäviä harjoitteita. Olen ottanut painojen suhteen etureisitreenit suhteellisen varovasti, vaikka mitään kipua en ole tuntenut viikkoihin. Parempi näin, että jalka parantuu varmasti ennen raskaita rautoja.

Jalassa alkaa olla jo hyvä tunne, tosin edellisessä yhteenvedossa kuvailemani tykytys on edelleen läsnä. Olen nyttemmin tehnyt revähtäneelle lihakselleni kerran-pari päivässä kylmähoitoa, ja lisäksi olen venytellyt ja putkirullannut kinttuani muiden lihaksien tapaan.

Hankintoja

Tein siis erilaisia treenaamiseen liittyviä hankintoja, joita ajattelin nyt esitellä. Ostin kaikki alla esitellyt tuotteet itse, joten minulla ei ole niiden myyjiin liittyen omaa lehmää ojassa. Jos minulla olisi, sen huomaisi kyllä. Minun blogissani ei harrasteta piilomainontaa.

Bluetooth-kuulokkeet

Bluetooth-kuulokkeita olen himoinnut kuukausien ajan, mutta en ole saanut aikaiseksi tilauksen tekemistä. Muutama viikko sitten sain vihdoin tehtyä tilauksen, ja viime maanantaina hain kuulokkeet postista.

Bluetooth-kuulokkeet

Bluetooth-kuulokkeiden tilaaminen on ollut aiheellista muutamasta syystä.

Ensimmäinen on se, että käyttämäni laite OnePlus One on niin iso, että sen reuna pullottaa ulos joidenkin treenihousujen taskuista. Haluan varjella laitettani rakkaudella, joten en pidä kalliin matkapuhelimen kanssa heilumista salilla muutenkaan järkevänä asiana. Toisaalta yksissä treenihousuissa minulla ei ole ollenkaan taskuja, joten musiikin ja podcastien kuunteleminen ei olisi tällöin edes mahdollista. Lisäksi vaikka käyttämäni toistolaite olisikin kooltaan pieni, joutuisin ottamaan sen silti pois taskusta tehdessäni esimerkiksi reiden koukistuksia maaten. Muuten laitteen patjat painaisivat ikävästi laitetta johtaen mahdolliseen rikkoutumiseen. Viimeinen syy on ilmeinen: saan kuunnella juuri sitä ääntä, joka miellyttää itseäni.

Hintaa nappimallisille kuulokkeille kertyi ilmaiset postikulut mukaan lukien muistaakseni 14 dollaria, joten hinnasta tilaaminen ei ollut kiinni. Kuulokkeetkin ovat oikein hyvät käytössä. Ääni on hyvälaatuinen, napit pysyvät hyvin korvissa (paketissa tuli kolmet erikokoiset napit), äänenvoimakkuutta voi säätää ja biisejä vaihtaa suoraan kuulottimista. Micro USB-kaapelilla noin 90 minuutissa ladattava akku kestää ainakin viisi tuntia käyttöä (en ole laskenut tarkkaan).

Staassit

Staasseja käytetään etenkin terveydenhuoltoalalla verinäytteitä otettaessa. Kiristämällä staassi olkavarteen kädestä löytyy verisuonia aivan uudella tavalla, jolloin neulan saa helpommin tökättyä suoneen putkiloiden täyttämistä varten.

Minun suunnitelmissani ei ollut neulojen kanssa toimiminen, vaan treenaaminen staassit käsissä. Näin taannoin eräässä Instagram-videossa henkilöiden tekevän BFR-käsitreeniä staassit käsissään. Innostuin asiasta heti, joten tilasin kaksi staassia netistä mitättömään 2.1 dollarin hintaan.

Staassit

Tyylikkään oranssit staassit näyttävät käsissä vielä härömmiltä kuin aikaisemmin käytössäni olleet polvisiteet. Treenaaminen sen sijaan onnistuu oikein kivasti. Kerron staasseista lisää joskus tulevaisuudessa, kun teen postauksen BFR:stä.

Rasvaprosenttipihdit

Tämä oli puhdas huumoriostos. Rasvaprosentti- tai ihopoimupihdeillä mittaamisessa on omat ongelmansa, ja pihtien käyttö esimerkiksi tieteellisissä tutkimuksissa kehonkoostumuksen mittarina saa heti hälytyskellot soimaan. Yhden InBody-mittauksen hinnalla saan ostettua vähintään viidet tällaiset pihdit ulkomaisesta nettikaupasta, joten pihtien ostamisen ja käyttämisen voi pistää uteliaan minäni piikkiin. Näenpä ainakin, paljonko pihdit heittävät omasta arviostani.

Rasvaprosenttipihdit

Pihteillä mitattaessa ennalta määritetystä kohdasta otetaan useita mittauksia ja katsotaan, kuinka monta milliä ihoa ja rasvaa jää keskimäärien pihtien väliin. Tämä sama toimenpide tehdään vielä kahdelle, kolmelle, neljälle, tai kuudelle kohdalle (on olemassa kolmen-, neljän-, viiden- ja seitsemän kohdan mittaukset) ja saadaan selville rasvaprosentti käyttämällä jotakin netistä löytyvää laskuria, johon syötetään kunkin kohdan keskimääräinen mittaustulos.

Kun pihtejä testattiin ensimmäistä kertaa viime viikolla, antoi ihopoimumittaus yhden mittauskohdan perusteella rasvaprosentikseni 7.78, joka on rankasti alakantissa oleva lukema. Otan tällä viikolla tarkemman mittauksen ja useammasta kohdasta ja kerron mittauksen tulokset ensi viikon yhteenvedossa.

Kehonkoostumuksen liikkeet

Dieetilläni ei ole ollut vielä yhtäkään viikkoa, jona painoni ei olisi laskenut. Tahti on kuitenkin pysynyt suhteellisen verkkaisena.

Paino viikko6

Viime viikolla painoni putosi siis 340 grammaa verrattuna toissa viikkoon. Tämä tahti on vielä sellainen, joka tyydyttää itseäni.

Tämän viikon maanantaina otettiin tuttuun tyyliin myös kuvia:

Kunto viikko6

Ruokailut

Skarppasin viime viikolle ja muistin kuin muistinkin kirjoittaa jokaisen päivän makroravinteet ylös taulukkoon.

Muistatteko, kun kirjoitin vuosi sitten peruna-avautumisen?

En tiennyt tätä asiaa silloin, mutta opin hiljattain, että perunan kylläisyysindeksi on aivan älyttömän korkea. Kylläisyyssindeksi tarkoittaa siis sitä, kuinka hyvin jokin ruoka-aine tyydyttää/taltuttaa/poistaa nälän.

Holtin ja kumppaneiden (1995) tutkimuksessa koehenkilöille syötettiin 240 kilokalorin edestä jotakin ruoka-ainetta, jonka jälkeen henkilöiltä kerättiin 120 minuutin ajan ja 15 minuutin välein heidän tuntemuksiaan kylläisyydestä. 120 minuutin jälkeen henkilöt saivat syödä vapaasti erilaisia tarjolla olleita ruokia ja juomia.

Kuten glykeemisessä indeksissä, tässäkin indeksissä ruoka-aineita verrataan valkoiseen leipään, jonka kylläisyysindeksi on 100. Selvisi, että keitettyjen perunoiden kylläisyysindeksi oli keskimäärin 323, kun esimerkiksi tummalla riisillä indeksi oli 132, kananmunilla 150, täysjyväleivällä 157, kaurapuurolla 209 ja ranskalaisilla perunoilla 116. Ei huonosti monien tuomitsemalta ruoka-aineelta!

Nutrition Datan mukaan keitetyn perunan Fullness Factor eli ”täyttävyyskerroin” on 2.5, kun esimerkiksi tummalla riisillä se on 2.3 (SELFNutritionData, 2015 a;b). Kun ajatellaan kylläisyyttä, ei näin dieetatessa olonsa tuntemista kylläiseksi voida pitää mitenkään huonona asiana. Samoista linkeistä voidaan lisäksi huomata, että vitamiinien ja kivennäisaineiden monipuolisuutta kuvaava luku on perunoilla 52 ja tummalla riisillä 33.

En kuitenkaan tarkoittanut sanomisillani, että ihmisten tulisi heittää riisi pois ja syödä pelkkiä perunoita, vaan lähinnä sitä, että vaihtelu ja monipuolisuus ovat aina hyväksi.

Keitetyt perunat ovat mielestäni aliarvioitu ruoka. Yksi syy tähän on varmasti glykeemisen indeksin kuvitelluissa haitoissa. Toinen syy voi olla se, että perunat ovat olleet osa suomalaisten ruokavalioita todella pitkään. Perunoita voidaan siis pitää tylsänä ruokana, eikä niiden syöminen ole yksinkertaisesti (media)seksikästä. On trendikkäämpää jakaa sosiaalisessa mediassa kuva 10 000 kilometrin päästä tuodusta lisukkeesta kuin 0-100 kilometrin päästä tuoduista perunoista (tosin lähi- tai itse kasvatettu ruoka taitavat olla aina ”in”).

Ymmärtäähän sen toisaalta, sillä eivät nämä keitetyt perunat näytä lautasella kovinkaan seksikkäiltä.

Keitettyjä perunoita

Kun mukaan heittää vähän porsaan palapaistia kastikkeineen ja askeettisen salaatin, saadaan kuitenkin aikaiseksi sen verran syötävää, että kylläiseksihän siinä tullaan, oltiin dieetillä tai ei. Kuvissa oleva määrä perunoita sisältää nimittäin suurin piirtein saman verran kaloreita kuin 100 grammaa riisiä tai pastaa.

Palapaistia ja perunoita
Kaunista? Ei välttämättä. Toimivaa? Kyllä!

Jälkkäriksi voidaan sitten syödä irtokarkkia kohtuudella, koska karkkiahan voidaan syödä senkin jälkeen, kun normiruokaa ei enää mahdu.

Irtokarkkia

Tässä vielä satunnainen kuva viime viikolta. Graavattua lohta, pääsiäislimppua ja jogurtti.

Lohta ja pääsiäislimppua

Lopuksi

On epätodennäköistä, että alkaisin yhtäkkiä laihtua enemmän ilman makroravinteiden tai liikuntamäärien manipulointia. Mentäessä alle 300 grammaan viikottaiseen pudotukseen tahti alkaa olla jo melkoisen hidas. Nykyisessä rasvaprosentissani on muutenkin varaa tähdätä 350-500 gramman viikottaiseen pudotukseen kuin 200-350 gramman pudotukseen, kun lihasmassan menettämisestä ei ole vielä kovinkaan suurta pelkoa. Tälle dieettiviikolle en tehnyt kuitenkaan muutoksia ruokailuihin tai liikuntoihin.

Yhden treenihankinnan jätin vielä esittelemättä, sillä tämä hankinta ansaitsee mittaluokkansa puolesta aivan oman postauksensa. Muissa kanavissa minua seuraavat tietävät, mihin tuotteeseen viittaan alla olevalla kuvalla, mutta täällä blogissa on tyytyminen ainoastaan kiusoitteluun:

Suuri mysteeri

#Dieetti2015 viikko 7: lyhyestä virsi kaunis

Lähteet

Holt, S.H., Miller, J.C., Petocz, P. & Farmakalidis, E. (1995). A Satiety Index of Common Foods. European Journal of Clinical Nutrition. 49(9), 675-90.

SELFNutritionData. (2015a). Rice, brown, long-grain, cooked

SELFNutritionData. (2015b). Potato, baked, flesh and skin, without salt

Tilaa uutiskirjeeni, saat ilmaisen pdf:n!

Olli Haataja

Olen oululainen valmentaja ja tietokirjailija. Tässä tieteelliseen näyttöön pohjautuvassa blogissa kirjoitan kuulumisiani, autan muita puoluettomasti, yritän oppia itse ja pyrin saamaan järkeä fitnesstouhuun.