Nettivalmennus on henkilökohtainen ja laadukas etävalmennukseni. Lue lisää täältä!
Kävin mittaamassa kehoni kuntoindeksin ja sain selville muun muassa kestävyyskuntoni ja rasvaprosenttini. Lue blogista, mitä tuloksia sain!

Kehon kuntoindeksin mittaus

Kehonkoostumuksen muutoksia on mahdollista seurata useammalla eri tavalla. Minulla tällaisia keinoja on käytössä oikeastaan neljä kappaletta. Näistä keinoista kolme on ilmaisia eli puntarilla käyminen, eri paikkojen mittaaminen mittanauhalla ja peilikuvan tarkkaileminen.

Neljäs keino ei ole ilmainen, mutta tarjoaa toisaalta erittäin hyödyllistä tietoa kehonkoostumuksesta. Kyseessä on bioimpedanssi- eli kansan kielellä kehonkoostumusmittaus. Bioimpedanssimittauksessa asiaa varten suunnitellulla laitteella johdetaan kehon läpi heikkoa sähkövirtaa. Kehon eri kudokset (lihakset, rasvakudos, luut), ja nesteet johtavat sähköä eri tavoilla, minkä perusteella laite yrittää arvioida vaihtelevalla menestyksellä mitattavan henkilön kehonkoostumusta eli muun muassa lihasmassan määrää.

Suuntasin keskiviikkona Oulun uimahallille, jossa järjestetään muutaman kerran vuodessa kehon kuntoindeksin mittausta. Useimmiten pelkkä bioimpedanssimittaus maksaa paikasta riippuen 15-40 euroa, joten viisi euroa kustantanut mittaus lämmitti jo hintansa puolesta opiskelijan mieltä oikein kovasti.

oulunuimahalli

Edellisen kerran olin käynyt vastaavanlaisessa mittaustapahtumassa viime vuoden kesäkuussa, painonpudotusprojektini puolivälissä. Kehonkoostumuksen ja kuntoindeksin tilannepäivitys oli siis enemmän kuin paikallaan.

Kuntoindeksin mittaus

Kuntoindeksin mittaus sisältää kolme vaihetta, joten minulla oli mahdollisuus saada myös muuta kuin kehonkoostumukseeni liittyvää tietoa. Ennen varsinaisen testauksen alkua minun piti täyttää esitietolomake, jossa kyseltiin ikäni ynnä muiden perustietojen lisäksi muun muassa liikunta-aktiivisuuttani ja sitä, onko minulla sydämentahdistin (tämä ilmeisesti estäisi bioimpedanssimittauksen suorittamisen).

Ensimmäisessä vaiheessa mitattiin puristusvoimaa sellaisella jännällä, puristettavalla kahvalla. Testin mukaan puristusvoima kuulemma kuvaa yleisesti koko kehon lihasvoimaa, mistä olen hieman eri mieltä. Yhtä kaikki, minun tuli puristaa kaikin voimin mittauksessa käytettävää kahvaa, vuorotellen kummallakin kädellä.

Toinen vaihe oli eniten odottamani eli kehonkoostumusmittaus. Kuten aikaisempinakin kertoina, mittalaitteena toimi InBody720, joka lienee tunnetuin kaikista mahdollisista bioimpedanssimittauslaitteista. 1-2 minuuttia kestävän mittauksen aikana tulee seisoa kädet levällään puristaen samalla laitteessa olevista, käteen otettavista kapuloista. Paljaiden jalkojen tulee koskea laitteessa oleviin metallipintoihin.

inbodymittausoulu
InBody720-bioimpedanssilaite. Hinta: muistaakseni 20 000 euroa.

Bioimpedanssimittauksen jälkeen join ensimmäiseksi kulauksen vettä: saadakseen mahdollisimman luotettavan tuloksen ennen mittausta tulee muun muassa olla syömättä ja juomatta ainakin 1.5-2 tuntia. Lisäksi mitattavan tulee olla harrastamatta raskasta liikuntaa vähintään 12 tuntia ennen mittausta. Kahvin ja alkoholin juomista tulee välttää ennen testiä. Pissalla käymistä ei kannata välttää – se on jopa suositeltavaa. Noudatin edellä mainittuja ohjeita mahdollisimman tarkasti, jotta mittaustuloksesta tulisi totuudenmukainen. Mittaus kannattaa pyrkiä suorittamaan aina samoissa olosuhteissa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia.

Kolmannessa vaiheessa oli aika mitata kestävyyskuntoani Polar-sykemittarista löytyvällä testillä. Laitoin siis päälleni sykevyön ja menin makaamaan muutamaksi minuutiksi huoneen seinustalla oleville patjoille.

Kestävyyskunnon määrittäminen perustuu ilmeisesti leposykkeen mittaukseen. Yleisesti ottaen sääntöhän on kai että mitä kovempi kunto, sitä alhaisempi leposyke.

relailupaikat
Tuolla piti maata 3-5 minuuttia

Lopuksi oli vuorossa (nimettömien) tulosten kirjaaminen ylös Pohjois-Pohjanmaan liikunta ry:n tietokantaan, koska annoin tähän suostumukseni. Lisäksi sain liikuntaneuvojalta lyhyen loppupalautteen testin tuloksista. Sitten olikin jo kiire kauppaan ja kotiin katsomaan lopulta hienosti sujunutta Suomen jääkiekkopeliä.

Tulokset

Puristusvoima on ollut minulle aina heikko osa-alue. Käytän salilla ollessani useimmissa vetoliikkeissä vetoremmejä, joten puristusvoimani ei pääse kehittymään, koska minun ei tarvitse puristaa kahvoja ja tankoja kovalla voimalla. Tämän ja orastavien kyynärvarsivaivojen takia puristusvoimamittauksen tulos jäi jälleen kerran keskinkertaiseksi.

kehonkuntoindeksi
=(

InBody-mittauksen tulos sen sijaan oli mielenkiintoinen. Olin menettänyt hieman lihasmassaa sitten kesäkuun, mikä on tietysti hieman harmillinen juttu. Se on kuitenkin varsin mahdollista, kun ollaan dieetillä, jossa rasvaprosentti alkaa olemaan melkoisen alhainen. Tämä menetetty lihasmassa on onneksi mahdollista saada kohtalaisen nopeasti takaisin lihasmuistin ansiosta.

Jalkalihaksiini olin sen sijaan saanut lisää lihasmassaa sitten viime kerran, minkä olin todennut itse jo aikaisemmin peilistä katselemalla. Arvioisin tämän johtuvan muun muassa siitä, että olen yleensä syönyt jalkatreenipäivinä vähän reippaammin ruokaa. Täytynee alkaa syömään enemmän ruokaa myös muina päivinä kuin jalkapäivinä!

Rasvaprosenttini näyttäisi olevan 8.4. Liikuntaneuvoja tuumasi tähän, että ”Kuivalta näyttää”. Uskoisin itse luvun olevan jopa hieman liian korkea – täytyy muistaa, että InBody-tulokset ovat aina vain suuntaa-antavia, eivätkä kerro aina koko totutta. Erittäin haitallisen sisäelin- eli viskeraalisen rasvan määrä oli todella alhainen: 13.7cm2, mikä on luonnollisesti hyvä juttu.

Alla olevassa kuvassa ovat InBody-tulokseni kesäkuulta 2013 ja keskiviikolta. Tästä voit lukea, mitä eri arvot tarkoittavat.

Inbodymittausoulu
Klikkaamalla kuva isommaksi

Entäs kestävyyskunto sitten? Se oli kuulemma erinomainen, mikä huvitti minua oikein kovasti. Ainakaan juoksulenkeillä käymisestä tuo lukema ei ole tullut 😀 Uskallankin väittää, että pelkästään käymällä kuntosalilla on mahdollista kehittää kestävyyskuntoaan, jos tekee tarpeeksi intensiivisiä treenejä.

kestävyyskunto
Liikunta-aktiivisuus piti määrittää itse esitietolomakkeessa

Näiden kolmen mittauksen yhteistuloksena sain sitten tietää kehoni kuntoindeksin, joka mitataan asteikolla -5 – +5, jossa 0 on minun ikäiseni (miehen) keskivertotulos. Tuloksessa oli eri painoarvot eri mittauksille, suurimman painon ollessa kestävyyskunnolla.

kehonkuntoindeksi
Urheilija!

Kehoni kuntoindeksiksi muodostui 3.82, jolla täytin urheilijan kriteerit. Lapussa minua kehotettiin jatkamaan samaan malliin. Ajattelin noudattaa tätä ohjetta tarkkaan, tosin parilla poikkeuksella: ensiksi hankin menettämäni lihasmassan takaisin ja sitten taon muuallekin kuin jalkoihini lisää pihviä. Toivottavasti onnistun tässä kunnianhimoisessa tehtävässäni!

Tilaa uutiskirjeeni, saat ilmaisen pdf:n!

Olli Haataja

Olen oululainen valmentaja ja tietokirjailija. Tässä tieteelliseen näyttöön pohjautuvassa blogissa kirjoitan kuulumisiani, autan muita puoluettomasti, yritän oppia itse ja pyrin saamaan järkeä fitnesstouhuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *