Tilaa uutiskirjeeni, saat ilmaisen pdf:n!

Pakurikääpäteen valmistus — helppoa ja nopeaa!

Yleisimmin koivujen kyljestä tavattava pakurikääpä tuli minulle alun perin tutuksi muutama vuosi sitten. Tämän jälkeen olen innoissani koittanut etsiä puista pakuria, tosin erittäin huonolla menestyksellä. Kerran näin Ylläksellä ollessani hiihtoreitin varrella pakurikäävän koivussa, mutta en kehdannut alkaa rikkomaan säädöksiä (pakurikäävän kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin) ihmisten suksiessa ees taas vilkkaalla hiihtoreitillä.

Pakurikäävän on kerrottu lannistavan muun muassa influessaviruksia ja tuhoavan jopa syöpäsoluja. Pakurikäävän terveysvaikutukset eivät ole kuitenkaan saaneet minun tietääkseni vahvistusta ihmisillä tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista, joten en uskalla antaa takeita sen toimivuudesta. Tutkimuskirjastosta eli PubMedistä näytti löytyvän pakurilla (lat. Inonotus obliquus) tehtyjä solu- ja eläinkokeita, joiden tulokset ovat olleet hyviä.

Yhtä kaikki, lista pakurikäävän sisältämistä ravinteista on vakuuttava, joten kun tällaista ravinnepommia saa käsiinsä ilmaiseksi, kuten minä sain helluni kanssa parisen viikkoa sitten, ei siinä ainakaan minun mielestäni menetä mitään.

Pakurikääpä eli Inonotus obliquus
Pakurikääpä eli Inonotus obliquus

Pakurikääpää nautitaan useimmiten haudutetun teen muodossa, joten pakurikääpäteen valmistaminen oli meidänkin suunnitelmissamme.

Pakurikääpäteen valmistus ja sen vaiheet

Pakurikääpäteen valmistus jää monilla kiinni siitä, että itse pääraaka-ainetta eli pakurikääpää ei ole saatavilla. Minä sain hellun kanssa vältettyä käävän keräämisen, joten oli aika siirtyä seuraavaan toimenpiteeseen. Tässä vaiheessa puiden kyljestä irroitetut käävän palaset kuivataan.

Me kuivasimme pakurikäävän palasia vähän yli viikon ajan jääkaapin päällä, joka on luonnollisesti huoneenlämpöä lämpimämpi paikka. Hätäisemmät pakuria keränneet voivat hoitaa kuivattamisen kasvikuivurissa tai uunissa alhaisessa lämpötilassa. Auringonvalon kuivausteho ei taida olla enää riittävä tähän aikaan vuodesta. Pakurikäävän kuivaaminen ei ole hätäisen hommaa eli kannattaa antaa palasten kuivua rauhassa vaikka kahden viikon ajan.

Pakurikääpää jääkaapin päällä kuivumassa
Pakurikääpää jääkaapin päällä kuivumassa

Kun käävät tuntuvat kuivumisen seurauksena kevyiltä, voi pakurikääpäteen valmistus jatkua toisella vaiheella eli käävän jauhamisella. Pakurikäävän jauhaminen ei ole välttämättä pakollista; teetä voi keittää esimerkiksi pienistä pakurikäävän palasista.

Pakurikäävän jauhamiseen oli kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen oli uskollinen tehosekoittimemme. Toinen vaihtoehto olisi ollut sähkökäyttöinen kahvimylly, mutta sen käyttäminen olisi vaatinut pakurin pilkkomista pienemmiksi palasiksi. Koska tehosekoittimellamme pystyy murskaamaan jäätä, ajattelimme koneen sopivan myös rutikuivilta tuntuneiden pakurikäävän palasten jauhamiseen, ja ryhdyimmekin pian tuumasta toimeen. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kaikki tehosekoittimet eivät välttämättä kestä pakurikäävän jauhamista (kts. kirjoituksen kommentti), joten jokainen jauhaa pakurikääpänsä omalla vastuullaan.

Pakurikäävän jauhaminen hyvällä mallilla
Pakurikäävän jauhaminen hyvällä mallilla

Pakurikäävän jauhamisessa ei todellakaan kulunut kauan, arviolta 10–20 sekuntia. Kannen välistä tunkeneesta ruskeasta pölystä päättelimme, että tehosekoitin oli todellakin oiva apuväline pakurikäävän hienontamiseksi ja että jääkaapin päällä on hyvä kuivata pakuria (tai miksei jotain muitakin juttuja).

Siellä sitä on, jauhettua pakurikääpää!
Siellä sitä on, jauhettua pakurikääpää!

 

Odottelimme hetkisen pölyn laskeutumista, minkä jälkeen oli aika kaataa jauhettu pakuri purkkeihin. Meidän käyttöömme jäi puoleksi pakurijauheesta täyttynyt vanha oliivipurkki, käävän lahjoittajalle (appiukko) on luvassa pienempi marmeladipurnukka kiitokseksi anteliaisuudesta.

Pakurikääpäteen valmistus on haudutusta vaille valmista!
Pakurikääpäteen valmistus on haudutusta vaille valmista!

Pakurikääpäteen valmistus loppuu kaikista antoisimpaan vaiheeseen eli itse teen nauttimiseen. Minä olen yleensä nauttinut pakuriteetä silloin, kun oloni on ollut nuhainen. Tänään oli kuitenkin pakko tehdä poikkeus, koska jauhoimme pakuria itse ensimmäistä kertaa koskaan, ja pitihän sitä päästä maistamaan.

Lisäsin lasin pohjalle hyppysellisen pakurijauhetta ja kaadoin päälle kuumaa vettä. Pakurin arvokkuuden vuoksi huljuttelin kuumaa vettä lisäksi tehosekoittimen kannussa, jotta viimeisetkin pakurit saataisiin talteen. Hetkisen odottelun jälkeen tee alkoi olla väriltään samanlaista kuin aikaisemmin nauttimani kaupallinen pakuritee. Pakuriteen valmistus oli onnistunut!

Pakurikääpäteen valmistus suoritettu onnistuneesti!
Pakurikääpäteen valmistus suoritettu onnistuneesti!

Toisin kuin monet muut, minä pidän pakuriteen mausta. Tämä kerta ei ollut poikkeus: teen maistaminen hirvitti aluksi, mutta maku oli kuitenkin kohdallaan. Aivan ”raakana” en kuitenkaan juo teetäni oikeastaan koskaan. Maustoinkin tällä kertaa pakuriteen tilkalla hunajaa, joka on varma ja terveellinen valinta kuumien juomien makeuttamiseksi. Jauhe jäi lasin pohjalle odottelemaan seuraavaa juontikertaa, sillä yhdestä pakurijauheannoksesta riittää iloa useammaksikin käyttökerraksi.

Seuraavina juomiskertoina suunnitelmissani on pakurikääpäteen ja vaniljan makuisen stevian yhdistäminen. Pohdiskelin myös, mitenköhän esimerkiksi vaniljatangon jauhaminen ja lisääminen jauheen sekaan vaikuttaa juoman makuun. Veikkaan, että erittäin positiivisesti!

Olli Haataja

Olen oululainen yrittäjä, valmentaja ja tietokirjailija. Tässä tieteelliseen näyttöön pohjautuvassa blogissa kirjoitan kuulumisiani, autan muita puoluettomasti, yritän oppia itse ja pyrin saamaan järkeä fitnesstouhuun.