Sumovetoa eiliseltä*

Kompressiovaatteiden hyödyt ja markkinointiväitteet – osa III

Kompressiovaatteita käsittelevä kirjoitussarjani on nyt edennyt kolmanteen ja viimeiseen osaan. Alun perin kirjoituksia piti tulla vain kaksi, mutta kuten toisessa osassa ilmeni, kestävyysurheilututkimuksien hurjan määrän takia oli fiksumpaa jatkaa sarjaa vielä yhdellä eli tällä osalla.

Kirjoitussarjani kaikki osat on listattu tähän alle:

  1. Kompressiovaatteiden hyöty palautumisessa
  2. Kompressiovaatteiden hyöty kestävyysurheilulajien suorituskyvyssä
  3. Kompressiovaatteiden hyöty teho- ja muiden lajien suorituskyvyssä + muut mahdolliset hyödyt (tämä osa)

Tässä osassa käyn läpi kompressiovaatteiden käytön vaikutusta räjähtävyyttä ja voimaa vaativien kuin myös tarkkuutta vaativien urheilusuorituksien suorituskykyyn. Tällaisia urheilusuorituksia ovat muun muassa lyhyiden matkojen juoksut, hyppääminen, golf ja tietysti kuntosaliharjoittelu. Käyn myös läpi muita mahdollisia kompressiovaatteisiin liittyviä hyötyjä, ja lisäksi näiden vaatteiden toimintamekanismeja. Lopuksi kerron vielä omia kokemuksiani kompressiovaatteista.

Katsausartikkelit

Jos aloitetaan muista kuin kuntosaliharjoitteluun liittymättömistä urheilusuoritteista, McRaen ensimmäisessä kompressiovaatekatsauksessa koskaan1 tultiin siihen tulokseen, että kompressiovaatteet eivät vaikuta lyhyiden matkojen pikajuoksuihin (10-60 metriä) kuten eivät myöskään heittolajien tuloksiin eli krikettiheittojen pituuteen tai tarkkuuteen. Tämän lisäksi he raportoivat, että kompressiovaatteiden vaikutukset hyppäämiseen ovat ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksessa kompressiovaatteiden pitäminen on parantanut kyykkyhypyn korkeutta ja joissakin on nähty parannuksia kymmenen kyykkyhypyn keskimääräisessä tehossa. Joissakin tutkimuksissa vertikaalihypyssä nähty suoritustason lasku on ollut pienempi, kun koehenkilöt ovat pitäneet kompressiovaatteita. Joissakin tutkimuksissa suorituskykyhyötyjä ei ole nähty.

Vertikaalihypyllä tarkoitetaan siis hyppyä, jossa käydään noin neljäsosakyykyssä tai itselle parhaimmaksi katsotussa syvyydessä, minkä jälkeen hypätään kohtisuoraan ylöspäin ja samalla kurotetaan ja kosketaan toisella kädellä mitta-asteikkoa mahdollisimman ylös, jolloin selviää hypyn korkeus. Kyykkyhyppy on taas hyppy, jossa laskeudutaan noin neljäosakyykkyyn, ollaan siellä hetken aikaa (lihaksen venytys-/kuminauharefleksin poistamiseksi) ja sitten hypätään korkealle ilmaan. Yleensä kyykkyhypyissä kädet ovat kiinni lantiolla, jotta niitä heilauttamalla ei saa autettua hypyn lähtöä.

Born, Sperlich ja Holmbergpuolestaan raportoivat systemaattisessa katsauksessaan, että kompressiovaatteiden pukemisesta harjoituksen aikana voi olla pientä hyötyä sekä yksittäisissä että toistuvissa, 10-60 metrin pituisissa sprinteissä ja lisäksi vertikaalihypyn korkeudessa. Sprinteissä tehdyt positiiviset havainnot perustuivat viiteen ja hypyissä tehdyt positiiviset havainnot perustuivat neljään tutkimukseen. Jalkalihaksien räjähtävyyttä mittaaviin testeihin ja heittolajien tuloksiin kompressiovaatteilla ei ollut vaikutusta. He summailivat omaa artikkeliaan tähän tapaan:

Based on our findings, we conclude that the application of compression clothing during exercise has small effects on improving short duration sprints (10–60 m), vertical-jump height, and time to exhaustion (such as running at VO2max or during incremental tests), as well as time-trial performance (3–60 min)

Beliardin ja kumppanien tutkimuksessa3 mainittiin vain kaksi tutkimusta, jossa tarkasteltiin räjähtävyyttä tai voimaa. Kummassakin niistä käytettiin muutamia erilaisia sukkia, joiden tuottama paine vaihteli. Ensimmäisessä tutkimuksessa matalaa ja keskimääräistä painetta tuottaneet sukat paransivat hyppytuloksen tehoa juoksun jälkeen.

Toisessa Beliardin ja kumppanien mainitsemassa tutkimuksessa4 pohjesuorituksen (15 x 10, 30 sekunnin tauot) maksimiteho ei tutkijoiden mukaan parantunut, kun pohjesuoritusta tehtiin erikoisella, labraolosuhteissa käytetyllä laitteella. Se on totta, mutta jostain syystä he jättivät kuitenkin kertomatta, että samaisessa eli Miyamoton ja kumppanien tutkimuksessa suuremman paineen (30 mmHg nilkan, 21-25 mmHg pohkeen ja 10 mmHg polven alla) tuottaneet sukat vähensivät suorituksen aikana tapahtunutta laskua suorituskyvyssä. Jos suorituskyky ei laske niin paljon, kyseessä on ainakin mielestäni suorituskykyparannus. Onkin hieman outoa, että Belliard ja kumppanit eivät jostain syystä maininneet tästä asiasta omassa katsausartikkelissaan.

Yksittäiset artikkelit

Katsausartikkeleihin sisällytetyt tutkimukset loppuvat vuoteen 2013, jonka jälkeen on ilmestynyt ainakin muutamia tutkimuksia.

Ensimmäisessä niistä eli Faulknerin ja kumppanien vastavuoroisuustutkimuksessa5 400 metrin pikajuoksun aika ei parantunut, kun koehenkilöillä oli jalassa kompressiotrikoot tai kompressioshortsit ja kompressiosäärystimet tai tavalliset shortsit. Jokainen koehenkilöistä kävi siis läpi jokaisen näistä kolmesta tilanteesta, kuten vastavuoroisuustutkimuksissa on tapana tehdä.

Mahdolliset kompressiovaatteista irti saatavat hyödyt liittyivät siihen, että suorituskykyparannuksen puutteesta huolimatta koehenkilöt tunsivat kompressiovaatteita käytettyään itsensä hieman vähemmän uupuneiksi. Lisäksi he kokivat, että vaatteet tuntuivat kontrollivaatteiisiin verrattuna mukavammilta päällä. Oli myös lähellä, että koehenkilöiltä mitatut laktaattitasot olisivat olleet pienemmät kuin kontrolliryhmällä. Tutkijat eivät kuitenkaan ottaneet koehenkilöiltä verinäytteitä tarpeeksi kauan juoksun jälkeen. Mielenkiintoista kyllä, tutkimuksessa kompressioshortsien ja -säärystimien yhdistelmä tuotti iholle suuremman paineen kuin kompressiotrikoot.

Toisessa tutkimuksessa6 koehenkilöinä oli kahdeksan naista ja seitsemän miestä, jotka tekivät kompressiosäärystimet jalassaan erilaisia suorituksia, joiden aikana koehenkilöiltä mitattiin erilaisia juttuja. Näitä mitattavia juttuja olivat pohkeiden MVC (elektromyografiaan eli lihasten aktivaation mittaukseen liittyvä mittaus) ja lihasaktivaatio yleensäkin, laktaattiarvot, pohkeiden ihon lämpötila, 20:n, 35:n ja 50 sentin bokseilta tehtyjen pudotushyppyjen suorituskyky, pudotushyppyjen laskeutumiseen liittyvä kontaktivoima (Ground Reaction Force) sekä 30 sentin boksin päältä mitattu pudotushyppyjen aika uupumukseen.

Kompressiosäärystimien positiivisia vaikutuksia olivat ne, että säärystimet pitivät ihon lämpimämpänä kuin pitkävartiset, kontrollitilanteessa käytetyt sukat. Lisäksi säärystimien käyttö vähensi 50 sentin boksilta suoritettujen pudotushyppyjen kontaktivoimaa, muttei 20:n 35:n sentin boksien hyppyjen kontaktivoimaa. Muissa muuttujissa eli esimerkiksi MVC:ssä, laktaattiarvoissa tai hyppyajassa uupumukseen ei ollut eroja koeryhmien välillä.

*
Reiden koukistusta*

Kolmannessa tutkimuksessa7 ammatikseen käsipalloa pelaavat eli oletettavasti kovassa kunnossa olevat miehet (n = 18) tekivät kiertoharjoittelua päällään joko kompressiolahkeet tai tavalliset shortsit. Ei siis trikoot, vaan lahkeet eli ”sukat”, joiden varsi ulottuu nivusiin asti. Kiertoharjoitteluun kuului kolme 12 minuutin kierrosta, joiden aikana tehtiin pyrähdyksiä, hyppyjä ja ketteryysharjoitteita 25 sekunnin välein. Kiertoharjoittelun tarkoitus oli simuloida käsipallo-otteluissa suoritettavia tapahtumia eli muun muassa räjähtävyyttä ja äkillisiä suunnanmuutoksia, joita simuloitiin muun muassa juoksemalla W:n muotoista kuviota, tekemällä yhden jalan hyppyjä, käsipallon heittohyppyjä ja hyppyjä erikorkuisten aitojen yli.

Ennen ja välittömästi ja lisäksi 24 tuntia tämän kiertoharjoittelun jälkeen koehenkilöiltä mitattiin etureisien maksimaalinen ja räjähtävä voimantuotto laboratorio-olosuhteissa käytetyllä laitteella. Lisäksi heiltä mitattiin lihaskipukynnys kolmessa lihaksessa sen jälkeen, kun lihaksiin oli tuotettu painetta tähän tarkoitukseen suunnitellulla laitteella. Myös itse kiertoharjoittelun suorittamiseen oli upotettu testejä eli 15 metrin juoksun nopeuden mittaus, kyykkyhypyn korkeus ja aika, jonka henkilö vietti maassa hypätessään aitojen yli (kontaktiaika).

Kompressiolahkeista oli hyötyjä tässä tutkimuksessa. Niiden käyttö vähensi maksimaalisen voimantuoton laskua välittömästi kiertoharjoittelun jälkeen, vaikutuksen koon ollessa suuri – tavallisia shortseja käytettyään koehenkilöiden etureisien maksimaalinen voimantuotto laski 18.7%, kun lahkeiden käyttämisen jälkeen lasku oli 5.4%. 24 tuntia kiertoharjoittelusta tilanteiden välillä ei ollut eroa tässä asiassa. Treeniä edeltävään mittaukseen verrattuna räjähtävä voimantuotto laski 24- ja 12% shortsien tai trikoiden käyttämisen jälkeen, mutta tämän tilanteen välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

15 metrin juoksunopeuden, hypyn korkeuden ja kontaktiajan välillä ei ollut eroja. Pakaralihakset ovat osallisena sellaisessa liikkeissä kuten juoksussa ja hyppäämisessä, joten koska ne eivät olleet kompression alaisena lahkeiden käytön vuoksi, emme voi koskaan tietää tuloksia, jos koehenkilöt olisivat käyttäneet myös trikoita. Toinen juttu, joka jäi harmittamaan tästä tutkimuksesta oli se, että koehenkilöt riisuivat lahkeet pois jalkalihaksien MVC:tä sekä räjähtävyyttä mitanneen testin ajaksi, joten lahkeiden pitämisen vaikutus tähän testiin jäi nyt näyttämättä. Joka tapauksessa jotain hyötyä näytti löytyvän, vaikka lahkeet eivät olleetkaan siinä tilanteessa koehenkilöiden päällä.

Neljäs tutkimus8oli virkistävä alavartalon kompressioon keskittyvien tutkimusten saralla, sillä siinä koehenkilöillä oli päällä pitkähihainen kompressiopaita. Laji oli tosin sellainen, jota useimmat eivät harrasta: kajakkimelonta. Tutkimuksessa kajakkimelontaa simuloitiin kajakkiergometrillä eli ”kuntokajakilla”, jolla eliittitason kajakkimelojat (viisi miestä, kaksi naista), suorittivat ensin testin, jossa vastusta nostettiin asteittain, minkä jälkeen he suorittivat neljän minuutin suorituskykytestin, jossa tehtävänä oli meloa niin pitkälle kuin neljän minuutin aikana ehti. Testien välissä oli 20 minuutin tauko.

Testien aikana kajakkimelojilta mitattiin useita asioita eli laktaattiarvoja, uupumustasoja, sykettä, melonnan tehoa (watteina), hapenottokykyä ja hapen kulkeutumista yhteen kyynärvarren lihaksista (ranteen värttinäluun puolinen koukistajalihas) ja tietysti neljän minuutin suorituskykytestin aikana kuljettua matkaa. Pitkähihaisen kompressiopaidan käyttö ei parantunut saati huonontanut mitään tutkimuksessa tarkastelluista muuttujista.

Kompressiovaatteet kuntosalitutkimuksissa

Kuntosaliharjoitteluun liittyviä suorituskykytutkimuksia on tehty harmittavan vähän, sillä usein jotakin ”universaalia” asiaa kuten kompressiovaatteiden käyttöä tarkastellaan paljon enemmän kestävyysurheilututkimuksissa. Tilannetta heikentää vielä se, että useissa kuntosalitutkimuksissa ei ole tehty sellaista treeniä, joita salilla voisi yleensä kuvitella tehtävän. Meidän täytyy siis mennä niillä tutkimuksilla, vaikka niissä tehdyt suoritteet eivät olisi tyypillisesti salilla tehtyjä.

Yhtä tiedossani olevaa, pohkeiden treenaamista käsitellyttä tutkimusta käsittelinkin jo tuossa ylempänä, ja siinä tehty 15 x 10 laitteella, jota ei löydy tietääkseni kuin laboratorioista, ei oikein täytä asianmukaisen kuntosalitreenin kriteereitä. Muutamassa tutkimuksessa on tehty oikean kuntosalitreenin tapaisia urheilusuorituksia tai ainakin läheltä liippaavia, joten käydään niitä seuraavaksi läpi.

Viime vuosituhannen puolella tehdyssä vastavuoroisuustutkimuksessa9 , jossa koehenkilöihin kuului sekä treenaavia että treenaamattomia miehiä ja naisia, oli oikeastaan kolme erillistä koetta. Ensimmäisestä kokeesta kerron nyt, kahdesta seuraavasta myöhemmin tässä kirjoituksessa, kun on niiden aika. Ensimmäisessä osakokeessa koehenkilöistä jokainen osallistui kolmena eri päivänä esiväsytykseen, joita oli kolmea erilaista tyyppiä. Ensimmäisessä juostiin juoksumatolla (2% kallistus) 30 minuuttia 70%:lla maksimisykkeestä, toisessa tehtiin tiukka 4 x 10 Cybexin jalkaprässillä (minuutin tauot) ja kolmannessa 10 x 10 kyykkyhyppyä.

Ennen jokaista esiväsytystä koehenkilöt tekivät 3×10 kyykkyhyppyä (5 min tauot) siten, että jokaisessa sarjassa päällä oli joko yhdet kaksista mahdollisista kompressioshortseista (A- ja B-shortsit) tai tavalliset shortsit. Sitten oli esiväsytyksen vuoro, minkä jälkeen koehenkilöt vaihtoivat päälleen jälleen kerran joko jommat kummat kompressioshortseista tai tavalliset shortsit. Sitten tehtiin taas 3×10 kyykkyhyppyä niin korkealle ja kovaa kuin mahdollista. Jokainen koehenkilöä hyppäsi siis 30 kyykkyhyppyä ennen ja jälkeen jokaisen esiväsytyksen. Shortsien pukemisjärjestys oli satunnaistettu, jotta tulokset saatiin luotettaviksi. Hypyt hypittiin alustalla, jonka avulla pystyttiin mittaamaan kymmenen kyykkyhypyn voimantuottoa.

Kompressioshortseja käytettyään sekä treenatut että treenaamattomat koehenkilöt hyötyivät vaatteista siten, että melkein jokaisen esiväsytyksen jälkeen jompia kumpia tai yleensä molempia shortseja käytettyään kymmenen kyykkyhypyn teho ei laskenut niin paljon kuin tavallisten shortsien käytön jälkeen. Kompressiohortsien käyttö siis säilytti kyykkyhyppyjen tehon paremmin kuin tavalliset shortsit, paitsi sekä treenatuilla että treenaamattomilla naisilla juoksumattoesiväsytyksen jälkeen.

Tehon mittaamisen lisäksi koehenkilöiltä kysyttiin, kuinka hyödyllisiksi he kokivat kompressiovaatteiden käytön. Koehenkilöt kokivat, että shortseista oli enemmän apua hyppäämisessä verrattuna tavallisiin shortseihin.

Toisessa vastavuoroisuustutkimuksessa10 osallistujina oli 20 koehenkilöä, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. He tekivät kaksi testiä, joiden aikana heidän jalassaan olivat joko kompressioshortsit tai tavalliset shortsit. Ensimmäisessä testissä koehenkilöt tekivät etureidet aika hyvin eristävällä Tru-Squat -kuntosalilaitteella niin monta toistoa kuin jaksoivat kuormalla, joka oli 70% heidän ykkösmaksimistaan. Tru-Squat muistuttaa alla olevaa Precorin Super Squat -laitetta ja sellaista asentoa, jossa kasvot ovat poispäin laitteesta.

Precor Super Squat
Precor Super Squat

Toisessa testissä koehenkilöt tekivät testaus- eli isokineettisellä laitteella (tämän tyylisellä) 3 x 50 reiden ojennusta ja -koukistusta. Testin tarkoituksena oli testata reisien voimantuottoa. Kompressioshortsit eivät lisänneet toistojen määrää Tru-Squat -testissä eivätkä parantaneet suorituskykyä isokineettisellä laitteella suoritetussa testissä. Oli kuitenkin lähellä, että miehet olisivat tavalliseen shortseihin verrattuna tehneet merkittävästi enemmän toistoja Tru-Squat -testissä käytettyään kompressioshortseja.

Uusimmassa vastavuoroisuustutkimuksessa11 koehenkilöt tekivät Smith-penkkipunnerrusta joko asteittaiseen kompressioon perustuvissa, ranteesta olkapäähän ulottuvissa kompressiohihoissa tai hihoissa, jotka olivat muuten samanlaiset kuin kompressiohihat, mutta eivät tuottaneet kompressiota. Koehenkilöt olivat siis testeissä kahtena eri päivänä.

Ensimmäisessä testissä tehtiin 6×6 Smith-penkkiä 50%:lla ykkösmaksimista, toistojen ollessa räjähtäviä. Tämän testin jälkeen koehenkilöt lepäsivät puoli tuntia, minkä jälkeen he tekivät toistotestin samalla kuormalla. Mittauksiin kuului räjähtävien toistojen tehon mittausta, toistotestin toistojen mittausta, laktaattiarvojen mittaus, lihasten aktivaation mittaus EMG:llä sekä isometrisen voiman testaus ennen ja jälkeen molempien testipäivien.

Kompressiohihojen käyttö ei lisännyt ensimmäisen testin räjähtävien toistojen huippu- tai keskitehoa, ei lisännyt toisen testin uupumussarjan toistojen määrä eikä vaikuttanut muihinkaan mitattuihin arvoihin. Penkkaamisessa tärkeät eli rintalihakset eivät olleet kompression alaisena, joten voimme vain spekuloida, miltä tulokset olisivat näyttäneet kompressiohihojen ja lyhythihaisen kompressiopaidan kanssa. Sama koskee sitä, jos liike olisi ollut Smith-penkin sijaan tavallinen penkkipunnerrus, jossa tangon liikerata ei ole sidottu laitteeseen. Lisäksi puolen tunnin tauon pitäminen räjähtävien suoritusten jälkeen oli aika pitkä – toistotesti olisi voitu tehdä heti räjähtävien toistojen tekemisen perään tai pian sen jälkeen.

Joissakin tutkimuksissa voimanostovarusteista on käytetty sanaa ”kompressiovaate”. Tällaisia tutkimuksia en käy kuitenkaan läpi, sillä varustevoimanostossa käytetyn kyykkypuvun tai penkkipaidan kompressio on aivan eri luokkaa verrattuna useimmissa urheilukaupoissa myytäviin kompressiovaatteisiin. Jokainen varustevoimanostosta vähänkään perillä oleva tietää, että tällaisia vaatteita ei voi ensinnäkään pitää pitkiä aikoja päällä niiden tiukkuuden takia, minkä lisäksi ne tuovat kyykkäämiseen ja penkkipunnerruksiin suorituskykyhyötyjä parhaimmillaan useita kymmeniä kiloja tai jopa enemmän.

Tähänastisena yhteenvetoa voisi mainita, että kompressiovaatteista voi olla pientä hyötyä lyhyen matkan juoksussa sekä hyppyjen tehossa. Näyttäisi siltä, että kompressiovaatteet säilyttävät (räjähtävän) voimantuoton paremmin rasittavien urheilusuoritusten aikana eli kun ensin on tehty jotain väsyttävää aktiviteettia, jonka jälkeen on testattu räjähtävyyttä tai voimaa. Juoksu- tai hyppysuorituskyvyn paranemisesta on luonnollisesti hyötyä todella monessa urheilulajissa, niin yksilö- kuin joukkuelajeissa. Kuntosalitutkimuksia on tehty todella vähän.

Loput markkinointiväitteet

Kompressiovaatteiden on osoitettu vähentävän lihasten ”värinää” tai liikettä, joka syntyy esimerkiksi, kun jalka tärähtää maahan juostessa tai kun hypystä laskeudutaan alas1,2,3. Jos lihasta verrattaisiin kinkkuun, kompressiovaate on kinkkuverkko, joka pitää tätä pakettia kasassa paremmin kuin löysät pöksyt tai sukat. On arveltu, että lihasten liikehdinnän väheneminen vähentää kudosvaurioita ja lisäksi mahdollisesti väsymystä12,14.

Yllä käsittelemäni kuntosalitutkimuksen9 toisessa testiosiossa lihasten liikkuminen väheni, kun koehenkilöiden reisilihaksien liikehdintää kuvattiin heidän tehdessä 3×6 vertikaalihyppyä, joita kuvattiin suurinopeuksisella videokameralla. Lihasten liikkumista seurattiin siten, että koehenkilöiden jalkoihin kiinnitettyjen merkkien liikettä tarkasteltiin hidastuskuvasta koehenkilöiden laskeutuessa maahan hypyistä. Kompressioshortsien käyttö vähensi tutkimuksessa lihasten pitkittäistä, mutta ei poikittaista liikehdintää.

Eräässä ovelassa tutkimuksessa12 henkilöt juoksivat juoksumatolla päällään erikoisvalmistetut shortsit, joiden toinen lahje tuotti kompressiota ja toinen ei. Juoksun aikana koehenkilöitä kuvattiin suurinopeuksisella videokameralla, jonka (hidastus)kuvista selvisi, että kompressiojalassa lihasten liikehdintä oli pienempää kuin toisessa jalassa. Myöhemmin molempien etureisien uloimmista reisilihaksista otettiin vielä koepalat, joista selvisi, että kompressiojalassa oli lisäksi vähemmän vaurioita ja merkkejä tulehduksesta. Tutkijat päättelivät, että kompressiovaatteilla on suojaava efekti lihaskudokseen keskirasittavan urheilusuorituksen aikana.

Hammer-kääntöä*
Hammer-kääntöä*

Kompressiovaatteiden käyttö voi suojata lihaksia myös suorilta iskuilta. Vuonna 2003 julkaistussa tutkimuksessa14 5.44 kiloa painava amerikkalaisen jalkapallon suojakypärä (painavatpa ne paljon) pudotettiin useita kertoja 38.1:en ja 72.2 sentin korkeuksilta mittauslevylle, jonka päällä oli joko amerikkalaisen jalkapallon pelihousut tai kompressioshortsien valmistamisessa käytettyä kangasta. Kun levyn päällä oli kompressioshortsikangasta, suojakypärän pudottamisesta aiheutunut isku levylle oli 26.6% vaimeampi alempaa ja 11.6% vaimeampi ylempää pudotettuna verrattuna tavallisiin pelishortseihin.

Samassa tutkimuksessa 60 metrin pikajuoksun aikana ei parantunut, lihasten liikehdintä väheni, kyykkyhypyn korkeus lisääntyi ja ihon lämpötila lisääntyi verrattuna kontrollivaatteisiin. Lisäksi kankaan elastisuus lisäsi lonkan koukistuksen ja ojennuksen vääntömomenttia (voimaa) lähellä täyttä koukistusta ja ojennusta. Tutkijat päättelivät, että useiden mekanismien ansiosta nämä hyödyt johtavat suorituskykyparannuksiin ja loukkaantumisten vähenemisiin. Tutkimuksessa käytettyjen kompressiovaatteiden materiaali oli hieman erikoinen eli se koostui umpisoluisesta (mitä se ikinä tarkoittaakaan) neopreenistä ja butyylikumista. En tiedä, ovatko nykyiset kompressiovaatteet verrattavissa kankaidensa puolesta noihin materiaaleihin, joten hyödyt voivat liittyä vain näistä materiaaleista valmistettuihin kompressiovaatteisiin.

Tässäpä mainittiin jo kolme mekanismia, jonka avulla kompressiovaatteet voivat ehkäistä loukkaantumisia. Neljäs mainitaan vielä alempana. Lihasten liikehdinnän ja ylempänä mainitun kontaktivoiman pieneneminen voi olla hyödyksi esimerkiksi (maasto)juoksussa, toistuvia hyppyjä vaativissa lajeissa kuten kori- ja lentopallossa tai miksei vaikkapa parkourissa ja voimistelussa. Mahdollisten lajien määrä on laaja, enkä ala luettelemaan niitä kaikkia tähän. Olen siinä käsityksessä, että monet pitävät kompressiosukkia päällään vähentääkseen penikoiden eli säärien etu- tai sisäosien ärtymistä ja onnistuvat myös siinä. Lihasten liikehdinnän tai tärähtelyn väheneminen voi olla se mekanismi, joka voi vähentää tätä ärtymistä. Lihaksiin kohdistuvien iskujen vaimenemisella voi olla puolestaan merkitystä kontaktilajeissa kuten juuri jenkkifutiksessa.

Pitäisin hyvin mahdollisena, että kompressiovaatteet ehkäisevät loukkaantumisia. Toisaalta en osaa sanoa, päteekö tämä asia kuntosaliharjoitteluun, koska kuntosaliharjoittelussa jalat eivät iske maahan hyppyjen tai juoksun johdosta. Sitä en lähtisi kokeilemaan, suojaavatko esimerkiksi kompressiosukat nilkkoja pyörähtämiseltä, kun jalka lipsahtaa metsässä juostessa.

Puhetta kramppien vähenemisestä en ole nähnyt käsiteltävän lukemissani tutkimuksissa missään vaiheessa — en yksittäisissä tutkimuksissa saati katsausartikkeleissa. Äkkiseltään tämä asia kuitenkin särähtää korvaan, enkä osaa selittää sitä mekanismia, miten kompressiovaatteet ehkäisisivät kramppeja. Jos kramppeihin vaikuttaa laktaatin kertyminen lihaksiin, voi tämä olla perusteluna siihen, miksi kompressiovaatteet ehkäisevät kramppeja (= ne saattavat helpottaa laktaatin poistumista lihaksista).

Muut mahdolliset hyödyt

Kompressiovaatteiden on havaittu parantavan asentoaistia (eng. proprioception), jota voidaan kuvailla kyvyksi tietää tai tuntea ruumiinosien paikat toisiinsa nähden tai aistia nivelten paikka1,2. Esimerkki asentoaistin käytöstä on se, kun laittaa silmät kiinni ja yrittää laittaa edessään molempien käsien sormenpäät yhteen.

Asentoaistin paranemisen on arveltu esimerkiksi parantavan koordinaatiokykyä ja suorituskykyä tarkkuutta vaativissa lajeissa. Vastikään julkaistussa vastavuoroisuustutkimuksessa13 koehenkilöinä oli yliopistotason baseball-pelaajia ja lisäksi golffareita, jotka suorittivat testejä päällään joko lyhythihainen kompressiopaita tai tavallinen paita. Baseball-pelaajilla tehtyihin testeihin kuului 25 syöttöheiton kovuuden ja tarkkuuden mittaus, kun golffarit tekivät useita erilaisia lyöntejä eli draiveja, lähestymislyöntejä, chippejä ja putteja, joiden tarkkuutta ja/tai pituutta mitattiin. Lisäksi koehenkilöt kuvailivat vaatteiden käyttömukavuutta, kompression voimakkuutta ja sitä, oliko vaatteiden käytöllä heidän mielestään vaikutusta suorituskykyyn.

Kompressiopaidan käyttö ei parantanut baseball-syöttöjen nopeutta, mutta teki heitoista vähän tarkempia, kun koehenkilöiden tehtävänä oli heittää pallo mahdollisimman keskelle pientä aluetta, jota pidetään baseballissa hutialueena. Joka tapauksessa väärien syöttöheittojen eli pienen heittoalueen ulkopuolelle suuntautuneiden heittojen lukumäärässä ei ollut eroja näiden kahden tilanteen välillä. Baseball-koehenkilöt raportoivat lisäksi, että he kokivat kompressiopaidan parantaneen suorituskykyä ja että se tuntui mukavammalta päällä verrattuna tavalliseen paitaan.

Baseball-syöttäjä. Kuva: TonyTheTiger / Wikimedia Commons
Baseball-syöttäjä. Kuva: TonyTheTiger / Wikimedia Commons

Golffareilla tehdyissä kokeissa kompressiopaidan käyttö ei pidentänyt avauslyönnin (draivi) pituutta, mutta lisäsi sen tarkkuutta siten, että kompressiodraivit poikkesivat vähemmän kuvitteellisesta keskilinjasta, jota avauslyönnin piti kulkea. Lisäksi kompressiopaidan käyttö lisäsi lähestymislyöntien ja chippien tarkkuutta. Puttien tarkkuudessa tai upotettujen puttien määrässä ei ollut eroja tilanteiden välillä. Kompressiopaita oli golffareiden mielestä mukavampi päällä kuin tavallinen paita (suorituskykytuntemuksissa ei ollut eroja). Tutkijat päättelivät, että kompressiopaidan käytöstä voi olla apua tarkkuutta vaativissa urheilusuorituksissa, minkä lisäksi paidan käyttö voi tuoda psykologisia hyötyjä.

Ylempänä käydyn kuntosalitutkimuksenkolmannessa testiosiossa tarkasteltiin kompressioshortsien vaikutusta asentoaistiin. Tämä testattiin siten, että maassa makaaville koehenkilöille laitettiin side silmille, minkä jälkeen heidän jalkansa ohjattiin tiettyyn lonkkakulmaan, jota pidettiin yllä viiden sekunnin ajan. Tämän jälkeen asennosta poistuttiin, minkä jälkeen koehenkilöille annettiin neljä yritystä laittaa jalka (edelleen side silmillä) samaan asentoon, jossa se oli hetkeä aikaisemmin. Tämä sama menettely toistettiin neljälle eri lonkkakulmalle (30, 45, 60 ja 90 astetta). Kompressiovaatteet paransivat tutkimuksessa asentoaistia eli koehenkilöiden lonkkakulmien virhemarginaali eri asennoissa oli pienempi kuin tavallisia shortseja käyttäneillä. He osasivat siis toistaa paremmin asennot, joihin heidän käskettiin laittamaan jalkansa.

Asentoaistin paranemista on ehdotettu yhdeksi tekijäksi taustalle siihen, että kompressiovaatteiden pitäminen parantaisi esimerkiksi kyykky- tai vertikaalihyppyjen tulosta: parantuneen asentoaistin johdosta henkilö saattaa laskeutua kyykkyyn mentäessä tarkemmin/paremmin siihen kohtaan, josta hypätessä saa tuotettua tehokkaimman hypyn korkeuteen vaikuttavan voiman. Teoriassa asentoaistin paraneminen voisi tehdä esimerkiksi kyykky- tai penkkitekniikasta toistettavamman ja ehjemmän, mutta tätä asiaa ei ole varmistettu missään tutkimuksessa. Siksi se onkin teoria.

Kompressiovaatteet pitävät ihon (ja lihakset) lämpimämpinä kuin kontrollivaatteet luomalla eristävän kerroksen ihon päälle1,2,6,14,15. Tämä asia on kaksipiippuinen juttu. Positiivista asiassa on treenaaminen viileämmällä säällä ja se, että lämmittelyyn tarvittava aika saattaa pienentyä, koska lihaksen on kerrottu toimivan optimaalisimmin 38.5:n asteen lämpötilassa ja kompressiovaatteita käyttämällä tämä lämpötila saavutetaan nopeammin lämmittelyn aikana14. Twitterissä kommentoitiin edellisen postauksen yhteydessä kompressiovaatteiden pitävän lihakset lämpimänä, kun ne pukee pakkasella alimmaiseksi kerrokseksi. Ylempänä käsitellyssä katsausartikkelissa todettiin, että kompressiovaatteita ei ole testattu koskaan kylmissä olosuhteissa, mutta silloin se voi toimia potentiaalisesti ergogeenisenä (suorituskykyä parantavana) apuna2. Kylmien lihaksien kyky tuottaa voimaa ei ole niin hyvä kuin lämpimien, minkä lisäksi ne ovat alttiita loukkaantumisille14. Kompressiovaatteet saattavat siis ehkäistä loukkaantumisia tälläkin tavalla. Samalla tavoin dieetillä palelevat vilukissat ja -kollit voivat hyötyä kompressiovaatteiden käytöstä.

Kuumalla säällä tai pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa kompressiovaatteiden lämmöneristyskyky voi olla ongelmaksi, jos ihon ja lihaksien lämpötila nousee liian suureksi2,14. Mikäli ensi kesästä tulee säiden puolesta yhtä masentava kuin viime kesästä, tätä asiaa ei tarvinne pelätä. Muutenkin tähän asiaan pätee ikivanha viisaus – pukeudu sään mukaan.

Etenkin kompressiosukkia on pidetty perinteisesti päällä matkustettaessa. Tällöin kompressiovaatteiden hyödyt liittyvät nimenomaan jo aikaisemmin ilmi tulleeseen nestekierron paranemiseen ja turvotuksen vähenemiseen. Pitkien peli- tai ajomatkojen ajaksi voisi olla suositeltavaa käyttää ainakin kompressiosukkia, samoin huvin tai bisneksien johdosta suoritetuille mannertenvälisille lennoille. Ainakin itse aion menetellä pitää jalassani kompressiosukkia, jos vastaavanlainen tilanne sattuu joskus kohdalle.

Kehonrakennus- ja fitnesskisoissa kilpailevien henkilöiden viime hetken kisarutiineihin kuuluu makaaminen lattialla, jalat nostettuna seinää vasten, sydämen yläpuolelle. Tämän menettelyn tarkoituksena on helpottaa nesteiden kulkeutumista pois jaloista, mikä lisää niiden lihaserottuvuutta. Kompressiosukkien pitäminen jalassa tällaisessa tilanteessa voi toimia samalla mekanismilla: jalat ikään kuin ovat ylhäällä koko ajan, vaikka ne eivät kirjaimellisesti sitä olisikaan, koska asteittain alenevaa kompressiota hyödyntävät sukat helpottavat nestekiertoa. Kompressiotrikoiden pitäminen päällä ennen kisatilannetta voisi olla aika villi veto, koska mahdollisten nestekiertoon vaikuttavien hyötyjen lisäksi ne voivat lisätä pintaverenkiertoa paineen ja suuremman ihon lämpötilan ansiosta, mikä taas saa verisuonet näkyvämmäksi ja miesten fysiikkaa näyttävämmäksi.

Yllä ja lisäksi aikaisemmissa osissa käsitellyissä tutkimuksissa koehenkilöt ovat raportoineet, että kompressiovaatteiden käyttömukavuus on parempi verrattuna kontrollivaatteisiin1,5,13. Tämä lienee monelle ”se juttu”. Veikkaisin nimittäin, että useimpia ihmisiä ei liiemmin kiinnosta, tuottavatko heidän vaatteensa parannusta suorituskykyyn tai palautumiseen. Useimpia kiinnostaa vain se, että vaate tuntuu ja näyttää kivalta.

Muuta asiaa

Kompressiovaatetutkimuksissa on hankala sokkouttaa tehokkaasti koehenkilöitä. Tämä saattaa johtaa koehenkilöiden kokemiin psykologisiin hyötyihin eli mahdolliseen plaseboefektin syntymiseen. Tästä asiasta pitäisi varmaan tehdä oma kirjoituksensa, mutta psykologiset hyödyt eivät ole välttämättä huono asia. Jos olisin valmentaja ja joku urheilija kokisi hyötyvänsä kompressiovaatteiden pitämisestä tai tutkimuksissa tehottomaksi todistetusta lisäravinteesta, en olisi mielelläni estämässä niiden pitämistä, jos suorituskyky heikkenee psykologisten hyötyjen poistuttua ja jos negatiivisia vaikutuksia ei ole. Joissakin tutkimuksissa on käytetty yhtä kokoa isompia kompressiovaatteita, mikä on aika ovelasti tehty. Silti koehenkilöiden luulisi kyllä tuntevan, että heidän ihollaan on kevyt paine verrattuna rentoihin vaatteisiin tai pienen pientä kompressiota tuoviin vaatteisiin.

Edellisessä kirjoituksessa käsittelemäni MacRaen yksittäistutkimuksessa15 mainittiin, että siinä käytetyt kompressiovaatteet oli pesty ennen niiden käyttöä peräti kuusi kertaa ”kankaan stabiloimiseksi”. Tämä onkin erittäin mielenkiintoinen pointti, sillä lukemistani tutkimuksista tämä on ainoa, jossa tällaisesta asiasta on edes mainittu. Tämä saattaisi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa sitä, että jos kompressiovaatteita ei ole pesty kuutta kertaa ennen niiden käyttämistä tutkimuksessa, kangas ei ole niin stabiili tai ominaisuuksiltaan niin hyvä kuin se voisi olla, mikä saattaa vaikuttaa vaatteen kompressio-ominaisuuksiin ja siten tutkimuksissa tehtyjen mittausten tuloksiin.

Tästä pesuasiasta sain vielä sellaisen idean, että jos kompressiovaatteita ei ole pesty edes yhtä kertaa ennen niiden käyttöä tutkimuksissa, se voi vaikuttaa niiden käyttömukavuuteen. Tämä johtuu siitä, että niissä voi olla jäämiä formaldehydi-nimisestä kemikaalista, joka voi ärsyttää tai ahdistaa henkilön ihoa. Tämä puolestaan voi vaikuttaa vielä siihen, että ahdistuminen ja kutina häiritsevät suoritusta ja voivat vaikuttaa jälleen kerran mittaustuloksiin.

Tutkimuksissa käytetään hyvin vaihtelevasti erilaisia vaatteita aina kokovartalokompressiosta kompressiosukkiin, -lahkeisiin ja -shortseihin. Alakropan kompressiosta on tehty aika paljon tutkimuksia, mutta yläkropan kompressiota käsitteleviä tutkimuksia saisi tulla enemmän, samoin kuntosalitutkimuksia.

Ensimmäisessä osassa lupasin kertoa lisää siitä, miten kompressiovaatteet toimivat. Alla oleva kuva summaa aika hyvin sen, mitä vaikutuksia kompressiovaatteiden pukeminen voi aiheuttaa kehossa. Tarkat mekanismit hyötyjen takana eivät ilmeisesti ole aivan selviä, ja todennäköisesti mahdolliset hyödyt ovat useiden eri tekijöiden yhdistelmien ansiota. Osaa tekijöistä olenkin jo käsitellyt hieman jo läpi, muun muassa nestekierron parantumista. Muita en ala esittelemään sen tarkemmin, sillä muutoin tekstistä tulisi pitkä.

Kompressiovaatteet toimintamekanismit tutkimuksissa
Kuva: Born ja kumppanit2

Mainittakoon, että jotkut yllä olevan kuvan mekanismeista voivat olla myös sellaisia, joiden vuoksi polvenlämmittimet toimivat ja ovat tehokkaita. Polvenlämmittimet kun ovat eräänlaiset polviversiot kompressiosäärystimistä tai -hihoista, mutta sillä erotuksella, että polvenlämmittimien materiaali on erilainen (neopreeni) ja niiden tuoma kompressio on koosta riippuen monta astetta korkeampaa luokkaa kuin kompressiovaatteiden.

Omia kokemuksiani sekä pohdintaa kompressiovaatteista

Tämän kirjoitussarjan kirjoittaminen on ollut erittäin hauskaa syystä, että olen itse kova kompressiovaatteiden fani, kuten sosiaalisiin medioihin lataamistani kuvista ja videoista ja kohta kertomistani asioista voi päätellä. Täten kompressiovaatteiden hyödyt kiinnostivat minua jo omista lähtökohdistani.

En ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi tank topeissa, eikä mielessäni ole koskaan käynyt Gaspin, Better Bodiesin, Eckon tai joidenkin muiden perinteisten ”bodarimerkkien” vaatteiden ostaminen. En vain tykkää kyseisten merkkien vaatteiden ulkonäöstä. Sen sijaan omistan kompressiovaatteita laidasta laitaan, esimerkiksi Under Armourin, Niken ja Zero Pointin* valmistamia kompressiovaatteita. Vuosien varrella keräämieni kokemusten perusteella osaan siis tehdä tästä asiasta jonkinlaista vertailua.

Kun aloin taannoin käyttää kompressiovaatteita, en tehnyt sitä niiden suorituskykyhyötyjen takia. En edes tiennyt tällöin, että joitakin hyötyjä olisi mahdollisesti edes olemassa ennen kuin rupesin kaivelemaan näitä tutkimuksia läpi. Hankin vaatteita siksi, koska ne näyttivät ja tuntuivat kivoilta päällä. Toisaalta en ole havainnut erityisiä suorituskykyhyötyjä muutenkaan treeneissäni tai hyödyt ovat olleet niin pieniä, että en ole osannut erottaa niitä. Tutkimuksissakin havaitut hyödyt ovat olleet yleensä niin pieniä, että sellaisia on vaikea erottaa itse.

Kompressiovaatteet tuntuvat mukavilta päällä, vaikka ensituntumalla joku saattaisikin olettaa toisin. Mielestäni hyvän salivaatteen tulee olla ennen kaikkea hyvin istuva. Ainakin käytössäni olevat kompressiovaatteet tuntuvat päällä kuin toiselta iholta, joten tästä lähtee valmistajille iso plussa. Tämä lienee myös itselleni ja ehkä jollekin muullekin se suurin kompressiovaatteiden hyöty. En ymmärrä, miksi hyvää istuvuutta ei tuoda enemmän esille kompressiovaatteita markkinoitaessa, kun vastaavia mukavuushyötyjä on havaittu tutkimuksissakin.

Usein synteettisistä materiaaleista valmistetut kompressiovaatteet kuivuvat nopeasti, kun hiki haihtuu niistä sukkelaan. Toisin kuin täydestä puuvillasta valmistetut T-paidat, ne eivät myöskään tunnu nihkeiltä päällä. Etenkin toissa vuoden kaltaisilla kesähelteillä tuli huomattua teknisen- ja puuvillavaatteen ero käytännössä. Kuivana pysyminen on luonnollisesti hyvä asia treenimukavuuden kannalta ja voi siten johtaa epäsuorasti parempiin ja kovempiin treeneihin, kun keskittyminen ei mene hiestä märkiin vaatteisiin.

Pidän kompressiovaatteita vaihtelevasti päällä treenistä riippuen. Esimerkiksi kyykkytreeneissä en ole pitänyt kompressiopaitoja päälläni kovin usein. Jos pidän tankoa takaolkapäilläni (voimanostokyykky) ja päälläni on kompressiopaita, paidan liukkaan materiaalin johdosta tanko tuntuu luisuvan koko ajan pois, mikä häiritsee tietysti kyykkäämistä. Tilannetta voi tosin helpottaa laittamalla magnesiumia selkämykseen. Painonnostokyykyssä kompressiopaidan käyttö ei johtaisi niin suureen lipsahtamisvaaraan tangon ylemmän paikan takia, mutta toisaalta olen aika pihi, enkä halua tangon karhennuksen rikkovan monen kympin kompressiopaitojeni pintaa. Pidänkin kompressiopaitoja päälläni lähinnä yläkropan treeneissä, ja silloinkin pidän päälläni joskus t-paitaa.

Käytettyäni kompressiopaitoja jonkin aikaa olen alkanut käyttää myös kompressiotrikoita, joita en kuvitellut koskaan ostavani. Olin kompressiotrikoista vielä vuosi sitten suurin piirtein samaa mieltä kuin Mikko Alatalo eli ”Rikoo on riskillä ruma” (ja heikolla vielä rumempi), mutta nyt olen asiasta eri mieltä. Kompressiotrikoot ovat nimittäin mainiot etenkin kyykätessä. Mahdollisia suorituskykyhyötyjä en osaa kommentoida varmuudella, mutta ensinnäkin kompressiotrikoot pitävät jalat lämpiminä ja tekevät sitä myös tutkimusten mukaan, mikä on aina hyväksi pitkien sarjataukojen aikana.

Toisekseen olen kokenut trikoiden olevan hyödyksi kyykyn syvyyttä tarkasteltaessa, koska pitämällä jalassa kollareita tai shortseja on vaikeampaa selvittää objektiivisesti kyykyn syvyyttä. Kompressiotrikoot ovat ihonmyötäisiä (kuten myös tavalliset trikoot), joten lonkan taipeen näkeminen sivulla tai takaviistosta kuvaavan kameran kuvasta on trikoiden kanssa helpompaa kuin shortsien kanssa. Tämä on myös luonnollinen syy siihen, miksi eri voimanostoliittojen kuten IPF:n kisoissa nostajilla tulee olla päällään ihonmyötäiset nostotrikoot.

Kyykyn syvyyden vertailu
Kyykyn syvyyden vertailua*. Kuva isommaksi klikkaamalla.

Yllä olevat kuvat ovat ajastimella otettuja valokuvia ja pysyn niissä paikallani, joten tällaisten kuvien perusteella on luonnollisesti helpompi tulkita, onko kyykky tarpeeksi syvä, olivat vaatteet mitkä tahansa. Tulkitseminen on kuitenkin hankalampaa katsomalla videota, koska se on ainoa kuvausvaihtoehto kovempien sarjojen aikana. Raskaita painoja käyttäessä kaiken pitäisi mennä nappiin, että kyykyn pohjasta saisi otettua selkeän valokuvan itselaukaisimella. Videokuvan pysäyttäminen on toki yksi vaihtoehto, mutta olen silti sitä mieltä, että trikoiden käyttämisestä on tässä asiassa hyötyä, koska lonkkani taive näkyy yllä niin paljon selkeämmin.

Tämä syvyysasia on hyvin spesifi, sillä kyykyn syvyyden tarkastelu on oikeastaan tärkeää vain voimanostossa, koska mitä syvemmälle mennään hyväksytystä minimisyvyydestä, sitä vähemmän painoa voidaan nostaa pidentyneen liikeradan takia. Voimanoston näkökulmasta tavoitteena on siis kyykätä kisoissa juurikin niin syvälle, että kyykky on hyväksytty, koska se on tulosten kannalta tehokkain syvyys.

Maastavetotreeneissä pidän usein päälläni supersankarikompressiopaitaa. Vetäminen supersankarikuteissa saattaa vaikuttaa urpolta ja saada muut salilla treenaavat miettimään, että tuliko tuo jätkä nyt naamiaisiin vai treenaamaan. Minulle se on kuitenkin ihan sama, sillä ei elämän pidä olla niin vakavaa, ja sitä paitsi kyseiset paidat ovat mielestäni aika cooleja. Viime sunnuntaina Teräsmies veti maasta 217.5 kiloa näin nätisti:

Teräsmies vetää maasta 217.5 kiloa
Teräsmies vetää maasta 217.5 kiloa

Kun kirjoitin ensimmäistä osaa ja sain ahaa-elämyksen siitä, että kappas, nämä vaatteet näköjään auttavat palautumisessa, olen alkanut pitää kompressiovaatteita päälläni myös treenien jälkeen kotioloissa. Tätäkin kirjoitusta tehdessäni jalassani oli yhtenä iltana kompressiosukat ja toisena ilta kompressiotrikoot. Toissa yönä nukuin trikoot jalassani. En osaa kuitenkaan sanoa, miten kompressiovaatteet ovat vaikuttaneet palautumiseeni suorituskyvyn osalta, sillä treenaan harvoin samoja lihaksia peräkkäisinä päivinä. Sanoisin kuitenkin 62 prosentin varmuudella, että vaatteiden pitäminen on ainakin vähentänyt hieman lihaskipujani, vaikka useimmiten olen pitänyt vaatteita palautumistarkoitukseen maksimissaan viiden-kuuden tunnin ajan.

Sukista minulla on vain hyvää sanottavaa. Jos tulee istuttua pitkiä aikoja paikallaan eli lähinnä tietokoneen ääressä, jalat saattavat mennä tukkoisen oloisiksi. Silloin käveleminen ympäri asuntoa tai kompressiosukkien pitäminen auttaa. Minulla on useampana iltana tullut vain sellainen tunne, että nyt olisi kiva nykästä kompressiosukat jalkaan, ja usein olen näin tehnytkin. Ne tuntuvat niin mukavilta jaloissa. Kompressiovaatteiden kyky pitää iho lämpimänä on tullut testattua salitreenien lisäksi taannoisilla hirmupakkasilla, kun pidin kompressiotrikoita tai pitkähihaista kompressiopaitaa toppa- tai tuulivaatteiden alla polkiessani salille tai käydessäni ulkona pienellä happihyppelyllä. Se on aika jännä tunne, kun vaatteet tuntuvat päälle päin viileiltä, mutta ovat silti lämpimiä.

Mitä tulee eri merkkien kompressiovaatteisiin, niin rehellinen mielipiteeni on, että ZeroPointin valmistamat vaatteet ovat omistamistani vaatteista ominaisuuksiltaan parhaimmat. Näihin vaatteisiin liittyy toki kaupallista yhteistyötä, mutta ei minulla ole kuitenkaan mitään syytä kehua tuotteita, joita en pitäisi hyvänä. Se olisi lyhytnäköistä toimintaa ja kuuluisi perästä hyvin pian.

Erot tuntumassa voivat johtua siitä, että ZeroPointin vaatteet ovat minulle oikean kokoiset, kun muut vaatteet eivät sitä ole. Tosin esimerkiksi ZeroPointin paidat ovat yhtä kokoa isommat (L) kuin muut vastaavat paitani (M), joten tiedä sitten, onko tämä oikea päätelmä. Joka tapauksessa ZeroPointin vaatteet ovat tiukkuudensa ansiosta hankalampi pukea päälle kuin muiden omistamieni merkkien vaatteet. Tiukkuuden huomaa esimerkiksi siinä, että kyykätessä trikoiden kanssa ala-asennossa tuntuu samantyylistä pomppuefektiä kuin polvenlämmittimien kanssa, kun ne venyvät ja palaavat entiselleen. Efekti on tosin monta kertaa vaimeampi kuin polvenlämmittimien kanssa.

Omien kokemusteni perusteella alan olla sitä mieltä, että mitä hankalampi tuote on pukea päälle, sitä paremmat sen kompressio-ominaisuudet ovat. Hankala pukeminen ei ole ainakaan minun kohdallani ollut yhteydessä epämukavaan käyttökokemukseen, sillä liikkuvuuden vapaus on ollut yhtä hyvällä tasolla kuin ennenkin. Sopivuuden lisäksi trikoiden ja paitojen kohdalla ero voi johtua siitä, että ZeroPointin kompressio on kohdistettua, kun muissa vaatteissa se ei ole sitä.

Muutamassa tutkimuksessa käytettiin plasebotuotteena yhtä kokoa isompaa kompressiovaatetta kuin mitä valmistaja oli tarkoittanut. Sitä ei voikaan liikaa korostaa, että mikäli kompressiovaatteista aikoo saada irti jotakin hyötyjä, niiden on oltava sopivan tiukat. Hankala puettavuus kertoo enemmänkin siitä, että vaate tekee sitä, mihin se on tarkoitettukin – tuo kompressiota. Jos vaate ei tunnu tiukalta missään, ei siitä ole todennäköisesti kuin psykologisia hyötyjä, jotka ovat toki tietynlaisia hyötyjä nekin. Jos kuitenkin haluaa saada kompressiosta näissä kirjoituksissa mainittuja muitakin hyötyjä, ei saa sortua siihen kiusaukseen, että menee esimerkiksi ostamaan itselle normaalia isomman kompressiovaatteen alennusmyynneistä, kun kerta halvalla sai. Voi myös olla, että jonkun tietyn valmistajan tuotteet eivät mallinsa puoleista vain sovi jonkun henkilön päälle, vaikka koko olisi mikä tahansa. Myös silloin vaatteen kompressio-ominaisuuksiin tulee heikennystä ja niistä irti saatavat mahdolliset hyödyt pienenevät.

Vielä pari juttua

Kuten monen muun ostoksen, myös kompressiovaatteiden ostamisen kohdalla kannattaa tehdä kustannus-hyötyanalyysiä. Kustannus on tietysti kompressiovaatteen hinta, ja hyödyt ovat tässä kirjoitussarjassa läpikäydyt asiat.  Koska sarja on ollut niin pitkä, luettelen alle väitetyt hyödyt ja kommentoin alle lyhyesti jokaista näistä hyödyistä.

  • palautumisen nopeutuminen
    • näyttäisi tämänhetkisen tiedon mukaan pitävän paikkaansa, kattaen mm. lihaskipujen pienenemisen, turvotuksen vähenemisen ja suorituskyvyn nopeamman palautumisen (osa I)
      • näyttö on vahvaa
  • suorituskyvyn paraneminen
    • kestävyysurheilussa on enemmän tutkimuksia, joissa ei ole havaittu suorituskykyhyötyjä, kuin tutkimuksia, joissa niitä on havaittu (osa II)
      • mahdolliset hyödyt ovat olleet pieniä
    • toistuvien hyppyjen ja lyhyiden sprinttien suorituskyvyn paraneminen näyttää mahdolliselta
      • mahdolliset hyödyt ovat olleet pieniä
    • kuntosalitutkimuksia on vähän vahvojen johtopäätöksien tekemiseksi
      • tutkimuksissa tehtävät suoritteet eivät ole olleet kovin kummoisia
      • joitakin mahdollisia hyötyjä on jo löytynyt, esimerkiksi jalkalihasten voimantuoton säilyttämisessä
  • loukkaantumisten ehkäisy
    • hyvin mahdollista, joskaan asiaa ei ole varmennettu tietääkseni pitkäaikaistutkimuksessa
    • kompressiovaatteet suojaavat lihaksia mahdollisesti suorilta iskuilta
  • ihon ja lihaksien lämpötilan lisääntyminen
    • voi lyhentää lämmittelyihin tarvittavaa aikaa ja ehkäistä loukkaantumisia ja on hyödyksi etenkin talvella
  • aineenvaihdunta paranee
    • nestekierron paraneminen on yksi niiden toimintamekanismeista
  • jalat ”kevenevät”
    • kompressiosukkia käytetään usein matkustaessa / seisoma- ja istumatyössä tai silloin, kun jalat ovat vaarassa turvota
  • krampit vähenevät
    • sanoisin, että tuskin vähentävät
    • en tiedä, mihin toimintamekanismiin tämä voisi perustua
  • asentoaisti paranee
    • tämä voi lisätä koordinaatiokykyä ja tarkkuutta sekä tehdä urheilusuorituksista teknisesti ehjempiä
  • subjektiiviset hyödyt
    • tutkimuksissa henkilöt ovat kokeneet, että vaatteista on ollut hyötyjä, vaikka suorituskyky ei olisi parantunutkaan
    • monissa tutkimuksissa koehenkilöt ovat arvostaneet kompressiovaatteiden käyttömukavuutta
    • joissakin tutkimuksissa kompressiovaatteita käyttäneet ovat kokeneet itsensä vähemmän uupuneiksi

Kaikki yllä mainitut tekijät voivat olla puntarissa, kun kompressiovaatetta käpistelee urheilukaupan vaateräkeillä ja miettii, että pitäiskö se nyt tämän kerran. Henkilöstä riippuen eri hyödyille annetaan myös erilaiset painoarvot. Useimpia ei edes kiinnosta yhtään mitkään muut kuin subjektiiviset hyödyt eli että vaatteet näyttävät kivoilta, tuntuvat kivoilta päällä ja ovat muodikkaita.

Kun kajakkitutkimuksen8 johdannossa puhuttiin suorituskyvystä, siinä mainittiin termi Smallest Worthwhile Change eli pienin kannattava muutos, jonka kerrottiin eliittitason kajakkimelojilla olevan 0.3%:in lisäys suorituskykyyn. Näin pieni suorituskykyhyöty on hankala saada tilastollisesti merkitseväksi tutkimuksissa. Kun puhutaan suorituskyvyn paranemisesta, puhutaan myös usein siitä, että ero ei ole välttämättä tilastollisesti merkitsevä, mutta käytännössä se voi olla merkitsevä. Koska kajakkimelonnassa suoritukset kestävät yleensä 34-42, 80-110 ja 205-240 sekuntia8, 0.3%:in parannus suorituskykyyn olisi 42 sekunnin ajalla 0.126, 110 sekunnin ajalla 0.33 ja 240 sekunnin ajalla 0.72 sekuntia. Tällaiset lisäykset suorituskykyyn ovat eliittitason kajakkimelojille nähtävästi siis niin merkitseviä käytännössä, että kompressiovaate kannattaa laittaa päälle suorituskyvyn puolesta. Että semmosta.

Kapteeni Amerikka vetää maasta
Kapteeni Amerikka vetää maasta

Pieni suorituskykyhyöty voi olla kilpaurheilijalle elintärkeä asia, vaikka monelle muulle sillä ei ole mitään merkitystä. Jollekin kerran viikossa järven ympäri lenkkeilevälle kompressiovaatteiden käytöstä ei tulle merkittävää hyötyä, joten jos vaate ei tunnu kivalta päällä tai se on ruma, muut vaatteet ajanevat ohi kompressiovaatteiden palautumis-, suorituskyky- tai muista mahdollisista hyödyistä. Kilpaurheilijalle kompressiovaatteiden käyttö voi olla ero ykkös- ja kakkossijan välillä, koska erot ovat marginaalisia ja pienikin parannus suorituskyvyssä voi muuttaa sijoituksia – tai ehjän ja rikkonaisen treenikauden välillä, jos pääsee treenaamaan terveempänä ja tuoreempana paremman palautumisen ansiosta.

Se, tuovatko kompressiovaatteet henkilölle sen ”pienimmän kannattavamman muutoksen” eli rikkovatko ne ostokynnyksen, ei ole edelleenkään minun päätettävissäni. Pyrin vain parhaani mukaan kertomaan kompressiovaatteista faktapohjaista tietoa tässä kirjoitussarjassa, sillä sellaista ei ole ainakaan minun tietääkseni tehty suomen kielellä – ainakaan näin kattavasti. Jos olisin muiden kuin estetiikka- tai mukavuushyötyjen perässä, sijoittaisin itse rahani kerralla kunnon vaatteisiin sen sijaan, että ostan ensiksi jonkun halvemman vaatteen, jonka ominaisuuksiin petyn.

Voimanostoliitto IPF:n säännöt eivät salli minkäänlaisten tukea tuovien vaatteiden kuten kompressiovaatteiden käyttöä klassisen voimanoston kisoissa, joissa käyminen on tavoitteeni ja joissa en voi valitettavasti käyttää kompressiovaatteita. Kyllähän se harmittaa, mutta onneksi sentään treeneissä kukaan ei ole vahtimassa vaatteiden käyttöä. Monissa urheilulajeissa tällaisia tiukkoja sääntöjä ei ole, eivätkä vaatteet edes näy ulospäin pelipaidan tai -asun alta. Silloin kompressiovaatteiden päällä pitämistä ottelun tai kilpailun aikana voi harkita sen lisäksi, että harkitsee niiden pitämistä päällä treenien aikana.

Yhteenveto

Lähdin tekemään tätä pienimuotoista kirjoitussarjaa avoimin mielin, enkä tiennyt yhtään, mitä tuleman pitää. Jos totta puhutaan, halusin kovasti yrittää kumota markkinoinnissa käytettyjä väitteitä, sillä markkinoinnin tehtävänä on maksimoida tuotteen myynti, minkä johdosta siinä voidaan sortua liioitteluun.

Täytyy sanoa, että tulokset yllättivät minut positiivisesti: kyllä se vain täytyy uskoa, että tieteellisten tutkimusten perusteella näistä kamppeista näyttäisi olevan hyötyä eri asioissa. Tutkimusdata on mitä on, ja minulle se kertoo sen, että kompressiovaatteiden hyödyt palautumisessa ovat tällä erää jonkin verran selkeämmät kuin niiden suorat hyödyt suorituskyvyssä, jonka pienestä paranemisesta oli tosin myös olemassa näyttöä. Aika näyttää, mitä kaikkia muita mahdollisia hyötyjä kompressiovaatteiden käytöstä löytyy tässä kirjoitussarjassa esiteltyjen hyötyjen lisäksi – jos löytyy.

Tutkimuksia lukiessa paljastui jopa asioita, joita en ole nähnyt edes markkinoitavan ollenkaan eli ainakin koordinaatiokyvyn paranemista, parempaa käyttömukavuutta, korkeampaa ihon lämpötilaa ja lihaskipujen vähenemistä verrattuna vaatteisiin, joista ei tule kompressiota. En tiedä, kenen mielestä kunnon lihaskivut ovat kiva juttu, joten paremman käyttömukavuuden ohella ainakin tämän markkinointikikan puuttuminen jäi yllättämään minua.

Kompressiovaatteiden käytöstä saatavat hyödyt saattavat olla pieniä joidenkin asioiden kohdalla, mutta eipä sitä voi oikein muuta odottaakaan – nehän ovat sentään vain vaatteita. Kovaa, pitkäjänteistä ja älli päässä tehtyä järjestelmällistä työtä ne eivät tule koskaan korvaamaan.

Nyt heitän mikin lattialle ja poistun takavasemmalle.

* = mainoslinkki / Zero Pointin kompressiovaatteita. Kirjoituksen kuvissa näkyviin vaatteisiin saattaa liittyä kaupallista yhteistyötä.

Lähteet

  1. MacRae, M. B. A., Cotter, J. D., & Laing, R. M. (2011). Compression garments and exercise. Sports Medicine, 41(10), 815-843.
  2. Born, D. P., Sperlich, B., & Holmberg, H. C. (2013). Bringing light into the dark: effects of compression clothing on performance and recovery. International journal of sports physiology and performance, (8), 4-18.
  3. Beliard, S., Chauveau, M., Moscatiello, T., Cros, F., Ecarnot, F., & Becker, F. (2015). Compression garments and exercise: no influence of pressure applied. Journal of sports science & medicine, 14(1), 75.
  4. Miyamoto, N., Hirata, K., Mitsukawa, N., Yanai, T., & Kawakami, Y. (2011). Effect of pressure intensity of graduated elastic compression stocking on muscle fatigue following calf-raise exercise. Journal of Electromyography and Kinesiology, 21(2), 249-254.
  5. Faulkner, J. A., Gleadon, D., McLaren, J., & Jakeman, J. R. (2013). Effect of lower-limb compression clothing on 400-m sprint performance.The Journal of Strength & Conditioning Research,27(3), 669-676.
  6. Šambaher, N., Aboodarda, S. J., Silvey, D. B., Button, D. C., & Behm, D. G. (2015). THE EFFECT OF AN ANKLE COMPRESSION GARMENT ON FATIGUE AND PERFORMANCE. Journal of strength and conditioning research/National Strength & Conditioning Association.
  7. Ravier, G., Bouzigon, R., Beliard, S., Tordi, N., & Grappe, F. (2016). Benefits Of Compression Garments Worn During Handball-Specific Circuit On Short-Term Fatigue In Professional Players. Journal of strength and conditioning research/National Strength & Conditioning Association.
  8. Dascombe, B., Laursen, P., Nosaka, K., & Polglaze, T. (2013). No effect of upper body compression garments in elite flat-water kayakers. European journal of sport science, 13(4), 341-349.
  9. Kraemer, W. J., Bush, J. A., Triplett-McBride, N. T., Koziris, L. P., Mangino, L. C., Fry, A. C., … & Gómez, A. L. (1998). Compression Garments: Influence on Muscle Fatigue. The Journal of Strength & Conditioning Research, 12(4), 211-215.
  10. Kraemer, W. J., Bush, J. A., Newton, R. U., Duncan, N. D., Volek, J. S., Denegar, C. R., … & Sebastianelli, W. J. (1998). Influence of a compression garment on repetitive power output production before and after different types of muscle fatigue. Research in Sports Medicine: An International Journal, 8(2), 163-184.
  11. Martorelli, S. S., Martorelli, A. S., Pereira, M. C., Rocha-Junior, V. A., Tan, J. G., Alvarenga, J. G., … & Bottaro, M. (2015). Graduated compression sleeves: Effects on metabolic removal and neuromuscular performance. The Journal of Strength & Conditioning Research, 29(5), 1273-1278.
  12. Borràs, X., Balius, X., Drobnic, F., Til, L., Turmo, A., & Valle, J. (2011, July). Effects of lower body compression garment in muscle oscillation and tissular injury during intense exercise. Portuguese Journal of Sport Sciences, 11(2), 685-688.
  13. Hooper, D. R., Dulkis, L. L., Secola, P. J., Holtzum, G., Harper, S. P., Kalkowski, R. J., … & Kraemer, W. J. (2015). The Roles of an Upper Body Compression Garment on Athletic Performances. Journal of strength and conditioning research/National Strength & Conditioning Association.
  14. DOAN, B., Kwon, Y. H., NEWTON, R., Shim, J., Popper, E. V. A., ROGERS, R., … & KRAEMER, W. (2003). Evaluation of a lower-body compression garment. Journal of sports sciences, 21(8), 601-610.
  15. MacRae, B. A., Laing, R. M., Niven, B. E., & Cotter, J. D. (2012). Pressure and coverage effects of sporting compression garments on cardiovascular function, thermoregulatory function, and exercise performance. European journal of applied physiology,112(5), 1783-1795.

Olli Haataja

Olen voimanostosta ja urheiluravitsemuksesta innostunut terveysbloggaaja. Tässä tieteellisiä tutkimuksia käsittelevässä blogissa kirjoitan kuulumisiani, autan muita puoluettomasti, yritän oppia itse ja pyrin saamaan järkeä fitnesstouhuun.
  • Minä taas

    ”…koehenkilöt tekivät Smith-penkkipunnerrusta päällään…” Tosta tuli mielikuva päällään seisovista punnertajista 🙂

    • Hehe, heti tuli Fingerpori mieleen tuosta! Muutin tuota kirjoitusasua vähän helpommin tulkittavaksi. Päällä tehty 6×6 Smith-penkki ei taida olla ihan se perinteisin treeni.