Nettivalmennus on henkilökohtainen ja laadukas etävalmennukseni. Lue lisää täältä!

Citymarket, Prisma vai Lidl – missä on edullisin terveellinen ruokakori?

EDIT 24.1.2015 klo: 17.40: kuten totesin kirjoituksen lopussa, saatoin tehdä virheitä laskiessani kilohintoja. Näin oli käynyt ”kidneypavut suolaliemessä” -tuotteen kohdalla. Olin laskenut Citymarketin kidneypapujen kilohinnan papujen painon mukaan, mutta Prisman ja Lidlin kilohinnan koko pakkauksen painon mukaan. Kilohinnat on nyt korjattu kuviin ja tekstiä on päivitetty. Pahoittelut erehdyksestäni. Nyt laskujen pitäisi olla oikein.

EDIT 6.2.2015: teksti sisältää pohdiskelua Reissumies-ruisleivästä. Sen voi kuitenkin sivuuttaa, koska kyseinen leipä on jokaisessa kirjoituksen kaupassa samanhintaista (n. 0.39€ / pussi). 

Kuten uhosin edellisessä kirjoituksessani, tein oman ruokakorivertailun vastineeksi eri medioiden ruokakorivertailuille. Pyrin kokoamaan ruokakorin siten, että korin sisältö vastaa edes joten kuten suomalaisia ravitsemussuosituksia.

Koska useimpia ihmisiä kiinnostaa toivon mukaan, missä kaupassa myydään edullista ja TERVEELLISTÄ ruokaa, minä lähdin selvittämään asiaa.

Naamioin tämän kirjoituksen tieteellistä artikkelia muistuttavaksi. Saanpahan samalla popularisoitua tiedettä.

Taustaa

Yhteistä kaikille aiemmin näkemilleni ruokakorivertailuille on se, että mikään niistä ei täyttänyt terveellisen ruokavalion tunnusmerkkejä eli sitä, että ”hyvien” ja ”huonojen” ruokien suhde on vähintään 80-20. Parhaimmissa, Ilta-Sanomien koostamassa ruokakorissa suhde oli 72.3-27.7.

Kun huonon suhteen omaavaan ruokakoriin yhdistää liikkumattomuuden ja mahdollisen huonon onnen geenilotossa, päästään kansanterveydellisten ongelmien alkulähteille. Nämä syyt antavat hyvän perusteen selvittää, millaiset hinnat ovat terveellisemmissä koreissa.

Useimmissa ruokien hintavertailussa on perustavaa laatua oleva vika: koreihin on valittu tietyn valmistajan tiettyjä tuotteita. Tästä voi aiheutua sellainen ongelma, että tietyn valmistajan tietyn tuotteen puuttuessa joudutaan turvautumaan johonkin korvaavaan tuotteeseen, joka voi olla esimerkiksi ”halpamerkki” jonkun tunnetun brändin tuotteen sijaan. Tällöin ruokakorien tulokset saattavat vääristyä. Hintavertailujen tulokset saattavat myös vääristyä, jos tuotteeksi on valittu vaikkapa tiettyjä hedelmiä kuten omena ja banaani, vaikka tosiasiassa kaupassa saatetaan myydä edullisempaan kilohintaan appelsiinejä ja päärynöitä.

Menetelmät

Ruokakorin ruoat koostettiin sillä perusteella, että ne täyttävät minun mielestäni terveellisen ruokavalion tunnusmerkit. Ruokakorissa on sen verran erilaisia ruokia, että niistä saa koostettua vaikka minkälaisia aterioita. Yritin koostaa korin tuotteet parhaani mukaan. Korissa on niin paljon tuotteita (26), että niistä saa takuulla aikaiseksi useamman aterian useammaksi päiväksi. Korin sisällön varmistin Satokausikalenterin Samulilla, joka tietää asian tai kaksi terveellisestä syömisestä.

Kori ei ole vähähiilihydraattinen, laktoositon, vegaani, raakaravinto, luomu, gluteeniton tai herkuton. Edellä mainittujen ruokavalioiden noudattajilla on varmasti oma käsityksensä terveellisestä ruokakorista, mutta ne jäävät nyt tämän kirjoituksen ulkopuolelle. Kori sisältää perusterveellistä ruokaa muutamalla herkkupalalla höystettynä.

Kävin katsomassa tuotteiden hinnat eilen eli perjantaina 25.1.2015 oululaisissa kaupoissa Raksilan Citymarketissa, Raksilan Prismassa ja keskustassa sijaitsevassa Lidlissä. Kaupassa ollessani valitsin tuotteeksi sen tuotteen, joka oli sillä hetkellä edullisin. Mukana on tästä syystä joitakin tarjouksia.

Jos ruokakoria peilaa suoraan suomalaisiin ravitsemussuosituksiin (VRN, 2014), olen tehnyt muutaman poikkeuksen.

  • tein ruokakorista ehkä vähän enemmän proteiinivoittoisemman kuin ravitsemussuosituksissa, koska proteiini rokkaa ja jotta ruokakorin sisällöstä saataisiin sellainen, jonka toivoisin näkeväni jokaisella urheilevalla ihmisellä. Tämä blogi on suunnattu suurilta osin kuntosaliharjoittelijoille ja laihduttajille, joiden proteiinin tarve on keskimääräistä populaatiota suurempi. Tekemäni vertailu on siis tehty palvelemaan ennen kaikkea lukijoideni tarpeita.
  • en laskenut kananmunia ”pahoiksi”. Tämän asian perustelin jo edellisessä kirjoituksessa.

Suomalaisen tomaatin kilohinta taitaa olla näin talvisin noin kuusi euroa ja kurkunkin kolme-neljä euroa, joten en valinnut niitä ollenkaan ostoskoriin. Ennen kuin purnaa ruoan kalleudesta, kannattaa tarkastaa, sisältääkö ruokakori tällaisia kalliita ja hiilijalanjäljiltään karmeita kasviksia. Vitamiinitarpeen voi täyttää muillakin tavoilla kuin näillä perinteisillä suosikeilla. Tällä hetkellä edullisia tuotteita näyttäisivät olevan kaali, porkkana, lanttu, sipuli, appelsiinit ynnä muut, joten tällaisia kasviksia oli syytä ottaa mukaan ruokakoriin.

Kuva:
Kuva: Ximeg / Wikimedia Commons

Popcorn (3-pack), laktoositon vaniljajäätelö ja tumma suklaa ovat ruokakorini ”pahoja” ruokia. Näitä ruokia ei ole tarkoitus syödä joka päivä, mutta on sekin ihan mahdollista, jos pitää määrät tarpeeksi pieninä. Esimerkiksi palanen tummaa suklaata (~ kymmenen grammaa) joka päivä Juhla Mokka -kupposen yhteydessä ei toivottavasti ole kenenkään mielestä moitittava teko.

Vaniljakermajäätelöä voi yhdistellä vaikka ruokakorin hedelmiin, jos hedelmien syöminen tökkii muuten. Popcornit voi käydä laittamassa mikroon siinä vaiheessa, kun alkaa seuraamaan netissä väittelyä tyydyttyneen- ja tyydyttymättömien rasvojen puolestapuhujien välillä.

Yllä käsittelemieni ”pahojen” ruokien sisällyttämien ruokakoriin sai sen suhteeksi 88.5/11.5, koska 3/26 ruoka-ainetta saisi jäädä ruokavaliossa pienempään rooliin. Tummaa suklaata ei tosin voida välttämättä laskea edes ”huonoksi” tuotteeksi, mutta se on ihan toinen juttu.

Korin suhde ei ole 100-0 siksi, koska tällöin kyseessä olisi ortorektikon eikä ortopedin, opettajan, oikeusasiamiehen tai optikon ruokakori. Kyseessä on ennen kaikkea henkisesti terveen ihmisen terveellinen ruokakori.

Muuttujien kontrollointi

Koska monet ihmiset ostavat hedelmäkseen tarjouksessa olevia tuotteita eivätkä automaattisesti esimerkiksi omenoita tai banaania, kontrolloin ongelmaa lisäämällä ostoskoriin tuotteiksi ”Edullisin hedelmä / kg” ja ”Toiseksi edullisin hedelmä / kg”.

Ennalta nimettyjen tuotteiden nimeämiseen (esimerkiksi ”Mummon appelsiinimehu”) liittyvää ongelmaa pyrin kontrolloimaan tätä ongelmaa tarkastelemalla itse ruokaa enkä tuotetta. Ainoan poikkeuksen korissani tekee Juhla Mokka, joka on Suomen suosituin kahvi (Juupaluoma, 2014) ja jota löytyy pomminvarmasti jokaisesta kaupasta.

Jotta ruokakoreista olisi saatu mahdollisimman vertailukelpoisia, jouduin tekemään erilaisia toimenpiteitä:

  • joissakin ruokakaupoissa ei ollut myynnissä tiettyä määrää jotakin tuotetta. Esimerkiksi Lidlissä ei myyty 300 gramman pakettia kanasuikaleita, jolloin laskin oikean hinnan painavammasta (450g) paketista. Laskusta on mainittu aina kyseisen tuotteen kohdalla.
  • ruokakorien porcornit olivat aluksi merkitty vähärasvaisiksi, mutta jouduin vaihtamaan ne täysrasvaisiksi, koska en löytänyt Lidlistä vähärasvaisia poppareita.
  • laktoositon vaniljakermajäätelö oli aluksi ”vaniljakermajäätelö”, mutta vaihdoin sen laktoosittomaan, koska Lidlin edullisin vaniljakermajäätelö oli laktoositon. Citymarketissa ja Prismassa olisi ollut myynnissä laktoosillista jätskiä noin euron edullisemmin kuin nyt.
  • ruisleivän valitsin kriteerillä ”Vaasan ruispaloja hyvin läheisesti muistuttava leipä”. Prismassa olisi myyty Reissumiestä hintaan 1.57€ / kg, mutta valitsin sen sijaan Rainbowin ruisleipäpalat. Citymarketissa edullisin kriteerin täyttänyt leipä oli the ruispalat, Lidlissä puolestaan Perheleipurien ruispalat.

Joidenkin tuotteiden kohdalla en voinut tehdä tuotteista samankaltaisia, vaikka olisin niin halunnut. Seuraavat seikat haittaavat ruokakorien hintojen vertailua:

  • 1. Citymarketissa myytävä lohi on A-leikattua, Prismassa myytävä lohi on B-leikattua ja Lidlissä myytävä lohi on D-leikattua.

A-leikkaus = ”Kalasta on leikattu kidusluu ja selkä- ja kylkiruodot. Mukana ovat pystyruodot, evät, eväruodot ja vatsarasva.”

B-leikkaus = ”A-leikkauksen lisäksi kalasta on poistettu osa selkä- ja vatsarasvasta, samoin kuin evät ja eväruodot.”

D-leikkaus = ”Pystyruodot on poistettu koneellisesti, joten kala on täysin 98-100%:sti ruodoton. Selkä- ja vatsarasvat puhdistettu fileestä kokonaan. Myös fileen pyrstöpala on poistettu.

(Lähde = Chipsters.fi, 2015)

Spoilerina kerrottakoon, että Lidlissä myyty lohi oli kilohinnaltaan kalleinta, mutta myös ”puhtainta”.

  • 2. Lidlissä edullisin kevytjuusto ei ole kimpaleena, vaan valmiina siivuina (Linessa Light Edam). Citymarketissa ja Prismassa kimpaleina olleet kevytjuustot (Pirkka, Rainbow) maksoivat vähemmän kuin valmiit siivut.

Koska näiden kahden tuotteen (lohi ja juusto) mukanaolo ei tee ruokakorista täysin vertailukelpoista, tarkastelen ruokakoria näiden tuotteiden kanssa ja ilman.

Tulokset

Näin pitkän selostuksen jälkeen pääsemme tarkastelemaan itse ruokakorin sisältöä ja tuotteiden hintoja. Käytin liikennevalojen värejä ilmaisemaan edullisinta, kalleinta ja toiseksi kalleinta ruokaa. Kursivoitu ja alleviivattu tuote merkitsee tarjousta. Saatoin tehdä tässä virheitä, eli jättää epähuomiossa joitakin tarjouksia merkitsemättä.

Tässä ovat ostoskorien hinnat vertailua hankaloittavien lohen ja juuston kanssa. Kuvan saat isommaksi klikkaamalla.

Kuva isommaksi klikkaamalla

Jos vertailua sekoittavat tuotteet eli lohi ja juusto lasketaan mukaan, Raksilan Citymarket näyttäisi olevan kolmesta kaupasta edullisin, Prisma toiseksi edullisin ja Lidl kallein, vaikka Lidlissä on vihreä sija 20/26:ssa, Prismassa 10/26:ssa ja Citymarketissa 6/26:ssa tuotteessa (jotkut ykkössijat ovat jaettuja). Citymarketilla on eniten kalleimpia tuotteita (12/26). Erot korien välillä ovat joka tapauksessa hyvin pieniä.

Jos juusto ja lohi jätetään pois ja korit olisivat erittäin vertailukelpoisia keskenään, tilanne näyttää tältä (kuva isommaksi klikkaamalla):

Lidlissä on edullisin ruokakori, Prisma ja Citymarket jakavat toisen sijan. Tässä kohtaa ero ykkösen ja kakkosten välillä on hieman selkeämpi.

Lidlissä on 20 kertaa edullisin tuote 24:stä tuotteesta, Prismassa yhdeksän 24:stä tuotteesta ja Citymarketissa viisi kertaa 24:stä tuotteesta. Citymarketissa on kallein tuote 12 kertaa 24:stä tuotteesta.

Mikäli Reissumies olisi laskettu ruisleiväksi, olisi Prisman ruokakorin hinta ollut ensimmäisessä korissa 57,9€ ja toisessa korissa 43,1€. Tämä olisi muuttanut sijoja siten, että ensimmäisessä vertailussa Prisma olisi ollut ykkönen ja toisessa kakkonen.

Pohdinta

Mikäli Prismassa olisi valittu Reissumies ruisleipäpalojen sijaan, sijoitukset olisivat muuttuneet. Tämä kertoo sen, kuinka vertailujen tekeminen on loppujen lopuksi aikamoista sattumankauppaa, jos sijoitukset muuttuvat yhden tuotteen vaihtamisella.

Koska elämä ei ole mustavalkoista eli sitä, että jossakin kaupassa on automaattisesti aina edullisimmat tuotteet, hinnoista voidaan päätellä, että edullisin ruokakori muodostuu tosiasiassa yhdistelemällä eri kauppojen tuotteita. Yhdistelemällä kauppojen edullisimmat tuotteet ensimmäisen korin hinnaksi muodostuu 52,32€ eli paljon edullisinta koria pienempi hinta. Tämä ei toki yllättänyt minua, sillä olihan todella edullisessa ja terveellisessä ruokavaliopohjassanikin hyödynnetty useiden kauppojen tarjontaa. Lisäksi yksi 10 vinkistä ruokakuluissa säästämiseen liittyi juuri eri kauppojen tarjontojen hyödyntämiseen.

Näppärä tarjoushaukka käy toki hakemassa tuotteet sieltä, mistä ne saa alhaisimpaan hintaan eli kiertää eri kaupoissa. Tarjouslohta, -kanaa ynnä muuta sellaista voi käydä ostamassa pakkaseen vaikka vähän enemmän kerralla ja pidättäytyä muuten pääosin siinä kaupassa, missä myydään edullisinta ruokaa. Edullisinta juustoa voi hakea parin viikon välein Prismasta ja ostaa siinä sivussa halpuutettua maitoa.

Toinen hauska huomio tulee tässä: jokaisesta kolmesta kaupasta saat kuusi tai seitsemän kiloa kasviksia 5.2-6.2 eurolla.

Kumman otat:

  • kilon suomalaisia tomaatteja ja yhden kurkun
  • kilon sipulia, kilon keräkaalta, kilon porkkanoita, kilon lanttua, kilon omenoita ja kilon appelsiinejä

Hinta on suurin piirtein sama. Terveellisesti syöminen on kallista? Ei välttämättä. Esimerkiksi kaalista, porkkanoista, lantuista ja appelsiineistä saa mukavan pikku salaatin aikaiseksi.

Olin tekemässä tätä vertailua jo viime viikolla, ennen hintakilpailun alkamista. Ehdin käydä 13.1 sekä Citymarketissa ja Prismassa ja 19.1 Lidlissä tarkastelemassa tuotteiden hintoja. Nyt jouduin tekemään sen uudestaan, mutta sainpahan samalla kaksi erillistä tarkastelukertaa. Voimme siis päätellä, onko terveellisiksi tulkittujen tuotteiden hintaa laskettu.

Voin sanoa varmasti, että tähän tarkasteluun valituista tuotteista Citymarketissa on laskettu ainakin maidon ja kevytjuuston hintaa, Prismassa maidon, kevytjuuston ja ruisleivän (Reissumies) hintaa (margariini oli kallistunut 0.59€ -> 0.65€) sekä Lidlissä kananmunien, perunan ja margariinin hintaa. Näyttäisi siis siltä, että hinnan alentaminen on enimmäkseen tapahtunut jostakin muualta kuin näistä 26:sta tuotteesta.

Olisi mukava nähdä kaikkien alennettujen tuotteiden lista ja laskea, mikä on ”hyvien” ja ”huonojen” ruokien suhde alennuksissa eli onko alennus tapahtunut terveellisistä tuotteista. Veikkaisin, että ”huonojen” ruokien suhde voittaa. Kuka toimittaja ottaa ravitsemusterapeutin kainaloonsa ja alkaa selvittää asiaa?

Johtopäätökset

Tekemäni vertailu on tähän asti tehdyistä ruokakoreista terveellisin. Kokonaisuutta tarkastellessa sen suhde on ylivoimaisesti parempi kuin toiseksi parhaalla näkemälläni ruokakorilla. Verrattuna moneen muuhun ruokakoriin tässä vertailussa pyrittiin myös kontrolloimaan muuttujia siten, että vertailusta saatiin oikeasti mahdollisimman vertailukelpoinen.

Kokeeseeni liittyy useita rajoituksia, jotka vaikuttavat lopullisen johtopäätösten tekemiseen:

  • koska koriin valittiin tiettyjä tuotteita, ei tuloksien perusteella voi tehdä suuria yleistyksiä koskien kauppojen koko valikoimaa. Korin sisältäessä paljon erilaisia tuotteita edullisin kauppa jää vain arvailujen varaan.
  • korin tuotteita tarkasteltiin vain yhtenä päivänä. Pidemmän aikavälin (usea kuukausi) hintatasoa ei voida tietää ilman säännöllistä tarkastelua.
  • saatoin tehdä inhimillisiä virheitä datan keräämisen aikana. Saatoin siis valita edullisimman tuotteen sijaan vaikkapa toiseksi edullisimman. Tältä olisi voitu välttyä ottamalla tutkimukseeni mukaan toinen henkilö, joka olisi käynyt erillisillä kerroilla samat tuotteet läpi kuin minä.
  • koska hintoja tarkasteltiin vain Oulussa, hinnat ovat rinnastettavissa vain Oulun kaupunkiin. Muiden paikkakuntien terveellisten ruokakorien hintataso täytyy vahvistaa muissa empiirisissä tutkimuksissa.
  • erilaiset tarjoukset sekoittavat pakkaa huomattavasti, jolloin normaalisti kalliimpi kauppa saattaa olla hetkellisesti muita edullisempi
  • bonusjärjestelmien vaikutusta lopulliseen hintatasoon ei voida saada selville yhdellä kerralla
  • saatoin tehdä laskuvirheitä esimerkiksi laskiessani tuotteiden kilohintoja

Johtopäätöksenä totean, että 26 ostoskoriin valitun tuotteen perusteella Oulun edullisin terveellinen ruokakori löytyy tulkinnasta riippuen joko Citymarketista tai Lidlistä. Erot ovat niin pieniä, että jos ostoskoriin olisi valittu yksi erilainen tuote Prismasta, sijoitukset olisivat muuttuneet. Lisäksi totean, että tähän tarkasteluun valituista tuotteista Lidlissä oli eniten edullisimpia tuotteita, Prismassa toiseksi eniten edullisimpia tuotteita, Citymarketin myydessä kalleimpia tuotteita.

Lopullisen totuuden selvittäminen on joka tapauksessa monimutkaista.

Kilpailevat intressit:

Kirjoittaja käy jokaisessa kolmessa tämän kirjoituksen kaupassa. Kirjoittajalla ei ole taloudellisia siteitä yhteenkään tämän kirjoituksen yrityksistä, jos Plussa- ja S-etukortin ja S-pankissa olevan tilin omistamista ei lasketa. Kirjoittaja on hakenut kerran S-ryhmään kesätöihin ilman suurta menestystä.

Lähteet

Artikkelikuva: Tcc8 / Wikimedia Commons

Chipsters. (2015). Tunnetko lohen leikkausasteet?

Juupaluoma, J. (2014). Yksi kahvimerkki ylitse muiden – mitä kahvia sinä juot?

VRN. (2014). Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.

Tilaa uutiskirjeeni, saat ilmaisen pdf:n!

Olli Haataja

Olen oululainen valmentaja ja tietokirjailija. Tässä tieteelliseen näyttöön pohjautuvassa blogissa kirjoitan kuulumisiani, autan muita puoluettomasti, yritän oppia itse ja pyrin saamaan järkeä fitnesstouhuun.