Lisää vahvoja todisteita: terveysuutisointi on rikki

Voi jukra! Kauppalehti julkaisi viime lauantaina uutisen, joka ei ainakaan ole hillitsemässä ihmisten viinin juontia. Uutinen ”Ensimmäiset, vahvat todisteet: punaviini suojaa Alzheimerilta” on taitanut saada ihmiset liikkeelle isosti, sillä yhdessä vaiheessa maanantaita uutinen oli Kauppalehden nettisivujen viiden luetuimman uutisen joukossa.

Ilmeisesti tiedotteesta koostetussa uutisessa kerrottiin peräti 52 viikkoa kestäneestä, Turnerin ja kumppanien tutkimuksesta, jossa 119, lievistä tai keskivahvoista Alzheimerin taudin oireista kärsivää koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään1. Toinen näistä ryhmistä laitettiin tutkimuksen alussa lumekuurille, mutta toiselle ryhmälle alettiin antaa resveratroli-nimistä yhdistettä, jota muodostuu viinirypäleiden kuoriosaan niiden kypsymisen aikana.

Tutkimuksen alussa resveratroliryhmä söi päivässä 500 milligrammaa resveratrolia. Tämän ryhmän syömän resveratrolin määrää kasvatettiin tutkimuksen aikana 13 viikon välein siten, että tutkimuksen loppuun mennessä ryhmä söi päivässä kaksi 1000 milligramman annosta resveratrolia.

Tutkimuksen aikana kaikilta koehenkilöille tehtiin erilaisia testejä eli heiltä otettiin muun muassa verinäytteitä. Tulosten puolesta selvisi, että resveratroliryhmän veren ja aivo-selkäydinnesteen Aß40-proteiinin tasot eivät olleet laskeneet ollenkaan tai ne laskivat vain vähän, toisin kuin lumetuotetta saaneella ryhmällä, jolla nämä pitoisuudet laskivat enemmän. Aihe on minulle kovin vieras, mutta nämä Aß40-tasot laskevat ilmeisesti, mitä pidemmälle Alzheimerin tauti etenee. Näillä kahdella asialla on siis olemassa ainakin yhteys, jos ei muuta. Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin syy-seuraussuhde.

Viiniriypäleet
Resveratrolia löytyy viinirypäleiden kuoriosasta. Kuva: JPS68 / Wikimedia Commons

Kuten sanoin, resveratrolia muodostuu viinirypäleiden kuoriosaan, joten sitä myötä resveratrolia päätyy myös viinirypäleistä valmistettavaan punaviiniin. Tämä saa tietysti aikaan sen, että viininystäviä alkaa kiinnostaa, paljonko punaviiniä tulisi siemailla päivässä, että sillä olisi mahdollisuus saavuttaa samanlaisia vaikutuksia kuin tutkimuksessa. Kauppalehden uutisessa ei harmittavasti kerrottu tätä asiaa, vaan ainoastaan se, että punaviinin kyvystä ehkäistä Alzheimerin tautia on nyt olemassa ensimmäisiä vahvoja todisteita.

Olkaa huoleti, sillä minä selvitin tämän asian! Netin syövereistä löytyi tutkimus, jonka avulla sain selville viinimäärät, josta aloittaa. Sen jälkeen voittekin alkaa kolkuttelemaan pitkäripaisen ovia tai alkaa harkita Tallinnan matkaa.

Stervbo, Vang ja Bonnesen kokosivat yhteen järkyttävän määrän tutkimuksia, joissa oltiin selvitetty punaviinin resveratrolipitoisuuksia per litra2. Määrät eivät olleet suinkaan vakioita, vaan vaihtelivat suuresti esimerkiksi rypälelajikkeiden ja viinin kotimaan välillä. Muita viinistä löytyvään resveratrolin määrään vaikuttaa nähtävästi rypäleen kypsyysaste, kasvumaan pH, kasvulämpötila, maaperän rikkipitoisuus ja viinin valmistusmenetelmä.

Pienimmillään viini sisälsi resveratrolia sellaisia määriä, joita ei pystytty valitettavasti havaitsemaan tutkijoiden käytössä olleilla mittausmenetelmillä. Ollaan kuitenkin höveleitä ja oletetaan, että tämä määrä on 0.01 milligrammaa resveratrolia litrassa punaviiniä. Suurimmillaan punaviini sisälsi resveratrolia 14.3mg/L. Tämä lukema mitattiin unkarilaisesta punaviinistä. Kokoamalla yhteen eri tutkimusten tuloksia eli 511 näytettä 18 eri alueelta Stervbo ja kumppanit saivat selville lisäksi, että punaviini sisälsi transresveratrolia (eniten tutkittu resveratrolin muoto) keskimäärin 1.9mg/L. Viinirypäleet (ja viini) sisältävät myös sellaista resveratrolia kuin cisresveratroli, mutta päätin keskittyä ainoastaan transresveratroliin. Jos haluaa saada selville viinien kokonaisresveratrolimäärän, tulee yllä mainitsemani luvut kertoa noin kahdella.

Kuten sanoin, Kauppalehden uutisoiman tutkimuksen lopussa resveratrolia saanut ryhmä söi enimmillään 2x1000mg resveratrolia päivässä. Oletetaan, että meidänkin pitäisi pyrkiä tähän määrään resveratrolia, koska tämä annos oli käytössä myös tutkimuksessa.

Saadaksesi 2000mg resveratrolia arvioisin, että joudut punaviinistä riippuen juomaan ainoastaan 140 – 200 000 litraa punaviiniä päivässä, keskimääräisen viinimäärän ollessa noin 1053 litraa! Jos olemme oikein optimistisia ja laskemme mukaan kaiken punaviinin sisältämän resveratrolin, määrät ovat 70 – 100 000 litraa, keskiarvon ollessa noin 525 litraa. Nyt sinulla on siis mahdollisuus päästä kännäämään oikein hyvällä omatunnolla! Mitähän muuten tullissa sanotaan, jos Virosta yritetään tuoda omaan käyttöön vaikkapa 100 000 litraa punaviiniä ”Alzheimerin taudin ehkäisyä varten”?

Mainitsemani haarukka on kieltämättä aika suuri. Tämänhetkinen suositukseni on kuitenkin, että pelaat tämän asian kanssa varman päälle ja juot 200 000 litraa punaviiniä päivässä, koska lempipunkkusi resveratrolipitoisuutta ei voida varmasti tietää musta tuntuu -menetelmällä. Siihen tarvitaan laboratorion apua.

Mitä tulee musta tuntuu -menetelmään, niin nyt musta alkoi tuntua siltä, että Kauppalehdessä julkaistun jutun kirjoittanut toimittaja on nyt tehnyt aikamoisen rohkeita johtopäätöksiä Turnerin ja kumppanien tutkimuksesta.

Juomalla pullon keskimääräisen resveratrolimäärän sisältämää punaviiniä päivässä saa noin 1.4 milligrammaa resveratrolia. Se on hurjat 0.0007% siitä määrästä, jonka Alzheimerin taudista kärsivistä henkilöistä muodostettu resveratroliryhmä sai tutkimuksen aikana. Jos ette usko minua, niin uskokaa edes tutkimuksen johtavaa kirjoittajaa: hän on arvioinut, että ”Saadaksesi edes lähelle tutkimuksessa käytetyn määrän resveratrolia joudut juomaan noin 1000 pulloa punaviiniä päivässä”.

In punavino resveratrol
In punavino resveratrol. Kuva: Jacopo Werther / Wikimedia Commons

Koska tutkimuksessa käytettyjä resveratrolimääriä ei voida saavuttaa juomalla punaviiniä, ei voida myöskään tehdä sellaista johtopäätöstä, että punaviinin juominen suojaa Alzheimerin taudilta. Viinipullon sisältämästä resveratrolimäärästä on pitkä matka tutkimuksessa tehokkaaksi todettuihin määriin, jotka saavutettiin napsimalla resveratrolipillereitä. Tästä asiasta huolimatta johtopäätös punaviinin kyvystä suojata Alzheimerin taudilta pystyttiin tekemään Kauppalehden toimituksessa.

Toinen pointti on se, että tutkimuksessa ei edes ensisijaisesti tutkittu sitä, suojaako resveratroli Alzheimerin taudin haitoilta, vaan sitä, ovatko tutkimuksessa käytetyt määrät turvallisia. Molemmat tutkimusryhmät kärsivät saman verran erilaisista oireista kuten esimerkiksi pahoinvoinnista ja ripulista. Koska koeryhmien kokemien oireiden välillä ollut merkitseviä eroja, näin suurten resveratrolimäärien turvallisuus pystyttiin osoittamaan nyt ensimmäistä kertaa. Mitä tulee resveratrolin tehokkuuteen, tutkimuksen otoskoko (koehenkilöiden määrä) oli liian pieni, jotta siinä oltaisiin voitu havaita esimerkiksi resveratrolin positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan.

Journalistin ohjeiden kohdassa #15 todetaan seuraavaa: ”Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate”. Parista yllä mainitsemastani syystä Kauppalehden kirjoituksen otsikolle on hyvin vaikeaa löytää katetta tutkimuksesta. Tilannetta pahentaa entisestään se tosiasia, että itse tutkimuksessa ei edes mainittu kertaakaan sanaa ”viini”!

Näin sivuhuomiona koko tutkimus ja sen uutisointi toimii erittäin hyvänä epätieteellisenä vertailuna siitä, minkälaiset jutut saavat paljon klikkejä ja suosiota.

Iltalehdessä julkaistiin yhdeksän päivää sitten uutinen täysin samasta tutkimuksesta, mutta sen tulokulma oli huomattavasti maltillisempi kuin Kauppalehdessä. Jo otsikko ”Punaviinin ainesosa voi hidastaa Alzheimerin tautia” oli paljon totuudenmukaisempi kuin Kauppalehden vastaava, täysin katteeton lupaus. Lisäksi Iltalehden jutun tekstissä mainittiin sellaisia ”pikkujuttuja”, joita ei mainittu ollenkaan Kauppalehden uutisessa. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa se, että tutkimuksessa käytetyn resveratrolimäärän saa täyteen juomalla tuhat pulloa viiniä ja se, että uutisessa puhuttiin resveratrolista sanoin ”voi hidastaa Alzheimerin tautia” eikä ”hidastaa Alzheimerin tautia”. Näillä kahdella jälkimmäisellä toteamuksella on vissi ero.

Iltalehden uutisen faktat ovat paikkaansa pitäviä ja tylsiä, mutta nähtävästi asia on niin, että tällaiset tieteellisesti oikeat johtopäätökset eivät valitettavasti myy. Iltalehden uutisella on ollut yhdeksän päivän aikana vain karvan verran yli 300 Facebook-jakoa.

Skandaalinhakuiset ja ”hauskat” tiede- ja terveysuutiset sen sijaan myyvät. Lisäksi kun kyse on alkoholista, kiinnostus lisääntyy entisestään. Kauppalehden paljon lupaavammalla ja hauskemmalla uutisella on tällä hetkellä yli 1200 Facebook-jakoa. Luku on jo nyt paljon suurempi kuin Iltalehden uutisella, vaikka molemmissa medioissa käsiteltiin täysin samaa tutkimusta ja vaikka Kauppalehden uutinen julkaistiin viisi päivää myöhemmin kuin Iltalehden vastaava. Kenellekään ei taida jäädä epäselväksi, miksi Kauppalehdessä päädyttiin ottamaan käyttöön kansaan vetoava kirjoitustyyli, vaikka todennäköisesti molemmilla medioilla oli käsissään samat faktat tutkimuksesta ja sen tuloksista.

Palaan vielä kerran tämän kirjoituksen alussa mainittuun Turnerin ja kumppanien tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulokset olivat varovaisen lupaavia, mutta vasta alustavia. Kyseessä eivät ole ensimmäiset vahvat todisteet siitä, että resveratroli saatika punaviini suojaavat Alzheimerin taudilta. Tällaisiin todisteisiin on vielä pitkä matka.

Ainut vahva, tästä episodista saatava todiste on se, että terveysuutisointi on rikki, jos juttujen ja otsikoiden tavoitteena on vain klikki.

Lähteet

Artikkelikuva: Thamizhpparithi Maari / Wikimedia Commons
1. Turner, R. S., Thomas, R. G., Craft, S., van Dyck, C. H., Mintzer, J., Reynolds, B. A., … & Alexopoulis, G. (2015). A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of resveratrol for Alzheimer disease. Neurology, 10-1212.
2. Stervbo, U., Vang, O., & Bonnesen, C. (2007). A review of the content of the putative chemopreventive phytoalexin resveratrol in red wine. Food Chemistry, 101(2), 449-457.

Olli Haataja

Olen voimanostosta ja urheiluravitsemuksesta innostunut terveysbloggaaja. Tässä tieteellisiä tutkimuksia käsittelevässä blogissa kirjoitan kuulumisiani, autan muita puoluettomasti, yritän oppia itse ja pyrin saamaan järkeä fitnesstouhuun.
  • Juuso Karlström

    Hyvä hyvä Olli! Hienosti painelit syvemmälle kuin mitä alkuperäisessä jutussa mentiin. Toivottavasti tällaiset kirjoitukset ajavat alkuperäisten ”innoittajien” ohitse lukijamäärässä.

    • Hyvä, että maistui! =)

  • ed. els

    Napakymppi.

    Luepa sitä juttua täydellisestä tiedeuutisesta.

    http://www.theguardian.com/science/the-lay-scientist/2010/sep/24/1

    ei mitään lisättävää, terv.

    Editor earlightswindle.com

    • Haha, tuopas oli hauska tuo Guardianin juttu. Sunkin blogissa on erittäin hyvää settiä tärkeästä aiheesta!