Nettivalmennus on henkilökohtainen ja laadukas etävalmennukseni. Lue lisää täältä!

Tieteen puolesta, fiktiota vastaan

Kuten olen henkilösivullani aikaisemmin ilmaissut, tiede ohjaa ajatuksiani todella paljon ravitsemuksessa ja kuntosaliharjoittelussa.

Lyhyesti sanottuna tieteellä on jättimäinen merkitys ihmisten elämälle ja ihmiskunnan kehitykselle. Ilman tiedettä ja tieteellistä tutkimusta ei olisi esimerkiksi lääkkeitä etkä sinä lukisi tätä postausta iPhonellasi tai tietokoneellasi.

Suhteeni tieteeseen alkoi vankistua jokunen vuosi sitten eli suurin piirtein siinä vaiheessa, kun ryhdyin tutustumaan nykyään aktiivisesti seuraamieni henkilöiden kirjoituksiin ja videoihin. Tutustuin teksteihin, joissa kehonrakennuspiireissä sitkeästi vuosikausia pinnalla pysyneet myytit kumottiin yksi toisensa jälkeen tieteen keinoin. Kun eteen tuodaan tarpeeksi paljon vakuuttavia todisteita, joissa asioita vahvistetaan tai kumotaan, voi joutua muuttamaan omia käsityksiään.

Toki ylempään korkeakoulututkintoon johtava opiskeluni oli toinen merkittävä tekijä suhtautumisessani tieteeseen, koska opiskeluaikani on tullut esimerkiksi pyöriteltyä tieteellisiä artikkeleita ihan mukavasti. Lisäksi olen jopa itsekin ehtinyt tekemään pienimuotoista tiedettä.

Tiede ja erilaiset ihmiset

Kaikki varmaankin tietävät, että tiede perustuu tutkimuksiin.

Tutkimuksilla on olemassa hierarkia eli toiset tutkimukset ovat vakuuttavampia kuin toiset. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että kun jostakin aiheesta on olemassa niin sanottu meta-analyysi eli useiden tutkimuksen tuloksia on analysoitu ja ne on niputettu yhteen, voidaan alkaa puhua jo vakuuttavasta näytöstä.

Nykyaikainen ja vakuuttava, esimerkiksi lisäravinteilla hyvin usein tehtävä tutkimus on niin sanottu vertaisarvioitu kaksoissokkotutkimus, jossa puolet osallistujista saa lisäravinnetta ja toinen puolikas lumevalmistetta, joka on samannäköistä ja / tai makuista valmistetta kuin itse toimiva lisäravinne.

Hyvä puoli tällaisessa kaksoissokkotutkimuksessa on se, että itse tutkijatkaan eivät tiedä, kuka osallistujista saa mitäkin, koska tätä toimintaa kontrolloi ulkopuolinen taho. Lopullinen totuus (kuka sai ja mitä) paljastuukin tutkijoille vasta tutkimuksen lopussa, jolloin voidaan tehdä esimerkiksi päätelmä, että lisäravinteen saajien merkittävämpi lisäys penkkituloksessa tai hauislihaksen massassa suhteessa lumeryhmään ei voinut johtua mistään muusta kuin lisäravinteen ottamisesta.

Vertaisarvioitu tarkoittaa sitä, että korkeasti koulutetut asiantuntijat ovat lukeneet tutkimuksen läpi ennen sen julkaisemista ja antaneet siitä tekijöille palautetta. Pahimmassa tapauksessa vertaisarvioijat torppaavat tulokset (perustellusti) ja lähettävät tutkimuksen bumerangina takaisin tutkijoille.

Kaikki asioita ei voida selittää tieteellä. Se, että Petteri-setä on polttanut 58 vuotta tupakkaa ja senkun porskuttaa menemään maratoneja on yksi tällaisista asioista. Tai se, että Antti-alkoholisti on ollut ammattilainen 34 vuotta, kun useimpien sydän pettää vaikkapa kymmenen vuoden aktiivisen työskentelyn jälkeen (en tiedä, onko näin, anteeksi mutuilu).

Ei kuntosaliharjoittelu tai ravitsemuskaan ole mikään poikkeus geenien vaikutuksesta ja ihmisten erilaisuudesta. 12 viikkoa kestävässä lisäravinnetutkimuksessa Mikko Muskeli voi saada kuusi kiloa lisää lihasmassaa ja kilon rasvaa, kun Simo Siima saa 20 grammaa lihaksia ja kolme kiloa läskiä, vaikka harjoitusohjelma on voinut olla täysin sama, molemmat henkilöt söivät suhteessa saman verran kaloreita ja molemmat henkilöt saivat samaa lisäravinnetta saman verran samana ajankohtana.

Ihmiset siis vastaavat eri asioihin eri tavalla. Ei näihin juttuihin voi todeta kuin, että joillakin ihmisillä on vain sattunut käymään parempi säkä geeniarpajaisissa kuin toisilla.

Useissa tutkimuksissa ja jopa meta-analyyseissa toimivaksi ja tehokkaaksi todettu kreatiini on yksi konkreettinen esimerkki tällaisesta vasteesta eli vaikutuksesta ihmiseen. Useimmille kreatiinin käyttö on erittäin hyödyllistä, mutta jotkut henkilöt, esimerkiksi Kalle Kreatiini -niminen henkilö ei saa kreatiinin käytöstä mitään vastetta.

Tämä ihmisten erilaisuus kannattaa pitää mielessä myös tulkittaessa tutkimustuloksia:

Päätelmiä ei voida kuitenkaan tehdä Petteri-sedän sairastumattomuuden perusteella tai sillä, että Kalle ei saa kreatiinista hyötyä. Se on virheellistä yleistämistä.

Tieteen luonne, tutkimusten toteutus ja tulkinta ja tiedemaailma

Tutkimuksissa erilaisia muuttujia on kontrolloitu erittäin tarkasti, jotta tuloksista saataisiin mahdollisimman luotettavia. Koekaniinien olosuhteet pyritään (toivottavasti) vakioimaan niin hyvin kuin mahdollista. Palatakseni israelilaiseen tutkimukseen: henkilöt söivät saman verran kaloreita, proteiinia, rasvaa ja hiilihydraatteja. Ainut, mikä muuttui oli hiilihydraattien syömisen ajankohta vuorokauden aikana – se on sitä muuttujien kontrollointia. Myös esimerkiksi henkilöiden aktiivisuutta olisi voinut kontrolloida (en tiedä, tehtiinkö näin).

Valitettavasti tällainen muuttujien kontrollointi tai sen puute voi johtaa joskus ongelmiin, joita käsittelen joskus myöhemmin teksteissäni.

Muuttujien kontrolloinnissa tai tutkimuksen toteutuksessa yleensäkin voi olla paljonkin vaihtelevuutta, minkä johdosta kaksi samaa asiaa käsittelevää tutkimusta voi päätyä erilaisiin lopputuloksiin. Tämä ei ole mitenkään harvinaista tiedemaailmassa. Asioista on usein olemassa tutkimuksia puolesta ja vastaan, mutta ennemmin tai myöhemmin totuus paljastuu kyllä, kun tarkemmin kontrolloitujen tutkimusten näyttö ajaa väistämättä toisen näkökulman ohi.

Samasta syystä esimerkiksi jollakin uudella lisäravinteella tehty ja lisäravinteen käyttöä puoltava yksittäinen tutkimus ei kerro vielä paljon mitään. Vaaditaan uusia, samalla lisäravinteella tehtyjä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia, joissa tulokset saadaan toistettua ennen kuin voidaan alkaa puhumaan mahdollisesti toimivasta tuotteesta.

Edelleen samasta syystä tutkimuksien koko sisältö kannattaisi lukea tarkkaan: pelkän lyhyen tiivistelmän lukemista tulisi pyrkiä välttämään. Jos lisäravinteen vaikutusta harjoitteluun tutkitaan ja lisäravinnetta saanut ryhmä syö kaksi kertaa enemmän proteiinia kuin lumeryhmä, voivat lisäravinneryhmän paremmat tulokset selittyä esimerkiksi sillä. Tätä ei välttämättä mainita tiivistelmässä, minkä johdosta tutkimustuloksia kannattaa aina tulkita itse ja oikein, jos vain halua ja aikaa löytyy.

Tässä tutkitaan eikä hutkita. Kuva: BotMultichillT / Wikimedia Commons
Tässä tutkitaan eikä hutkita. Kuva: BotMultichillT / Wikimedia Commons

Tieteellisten tutkimusten ympärillä käydään usein keskustelua ja tuloksia ja/tai tutkimusten toteutusta kritisoidaan. Tämä on pelkästään hyvä asia: se on sitä tieteen tekemistä. Ilman tutkimuksia ei ole tiedettä, mutta myöskään ilman asioiden kyseenalaistamista ei ole tiedettä.

Usein voikin käydä niin, että kaksi tieteilijää väittelee jostakin asiasta ja molemmilla on osoittaa tieteellistä näyttöä näkökulmansa puolustamiseksi. Jos kaikki olisivat asioista yhtä mieltä ja kaikki tyytyisivät vallitsevaan tilanteeseen, ei tiede etenisi mihinkään ja uusia asioita jäisi löytämättä.

Tutkimuksen toteutukseen liittyvät seikat kannattaisi pitää mielessä luettaessa raflaavia iltapäivälehtien uutisia. Valitettavasti näihin tutkimuksiin ei aina päästä käsiksi, koska uutisissa saatetaan vain sanoa ”Eräässä tutkimuksessa..”. Joka tapauksessa tutkimusten metodologiassa voi olla ongelmia, mikä saattaa tehdä tutkimustuloksista vaikeasti sovellettavia suhteessa elävään elämään.

Sitä mukaa, kun tiede etenee, vanhat käsitykset asioista saattavat osoittautua vääräksi ja mielipiteet muuttua. Minäkin saatan muuttaa mielipiteeni jostain asiasta jossakin vaiheessa, esimerkiksi juuri uusien, minut vakuuttuneeksi saavien tutkimusten takia.

Mielipiteen muuttaminen ei ole takin kääntämistä, ei tekopyhyyttä, vaan oppimista. Jos henkilö ei ole valmis muuttamaan mielipidettään kiistämättömästi vakuuttavan tiedon esittämisestä huolimatta, hän ei ole tieteilijä vaan poliitikko (vertaus alempana tulevasta videosta).

Itse pyrin tässä blogissani kuitenkin välttämään tuuliviireilyä ja kertomaan perusteluni, jos vaihdan näkökantaani jonkin asian suhteen. Pyrin myös olemaan avoin kaikkea uutta kohtaan ja seuraankin mielenkiinnolla uusimpia eri aiheista julkaistuja tutkimuksia voidakseni auttaa ihmisiä paremmin.

Anekdoottinen tieto

Tieteen vastakohta on niin sanottu anekdoottinen tieto tai pseudotiede. Anekdoottinen tieto perustuu henkilön tai henkilöiden kokemuksiin, mikä ei ole yksinään riittävä todiste jostakin asiasta.

Anekdoottinen tieto ei ole vakuuttavuudessa lähelläkään tutkittua tietoa. Vaikka tämä nyt onkin vähän huono esimerkki, on hieman eri asia ”tuntea” tai ”kokea” kärsivänsä jostakin sairaudesta kuin todeta se toistuvilla, samoissa olosuhteissa tehdyillä mittauksilla.

Ero kontrolloidun tutkimuksen ja anekdoottisen tiedon välillä on kuin yöllä ja päivällä. Toivon vilpittömästi, että jokainen tämän tekstin lukeva henkilö ymmärtäisi tämän. Muuttujien kontrollointi sekä mitatut tulokset lienevät suurin ero anekdoottisen ja tutkitun tiedon välillä, mutta muitakin eroja löytyy:

Tiede vs pseudotiede
En tiedä, kenen tekemä kuva tämä on. Otin sen kuitenkin täältä.

Perinteisesti kehonrakennuspiirit ovat olleet anekdoottisten totuuksien paratiiseja.

Jokaisella isolla karjulla tai timmillä mimmillä tuntuu olevan oma näkemyksensä siitä, mitä ja miten kannattaa syödä, mitä ja kuinka paljon lisäravinteita tulee ottaa ja miten ja kuinka paljon tulee treenata ja ylipäätään siten, miten kannattaa tehdä asiat saadakseen isot lihakset ja päästäkseen rasvattomaan kuntoon.

Aina kaikkien henkilöiden suositukset ja vinkit eivät perustu tieteeseen vaan anekdoottiseen tietoon eli siihen, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja mikä omalla kohdalla on toiminut. Tämä asia kannattaa pitää mielessä luettaessa jonkun kuuluisan bodarin tai fitnesskilpailijan blogia (se ei siis ole yksinään riittävä todiste).

Kannattaa muistaa, että vaikuttava fysiikka tai esimerkiksi ammattilaiskortti fysiikkalajeissa ei edelleenkään ole mikään asiantuntemuksen tae: henkilö on saattanut saada fysiikassa kehitystä aikaan jostakin asiasta huolimatta, ei sen vuoksi. Kyseessä oleva henkilö voi olla juurikin tällainen Petteri-setä tai Kalle Kreatiini -tyyppinen tapaus. Tämäkin asia kannattaa pitää mielessä.

Vaikka henkilöiden omat kokemukset eivät ole niin vakavasti otettavia kuin tutkittu tieto, on niilläkin oma paikkansa, etenkin tieteen soveltamisessa. Voikin ajatella, että tiede asettaa asioille raamit ja henkilön itsensä vastuulle jää tiedon kokeileminen ja soveltaminen omalle kohdalle (katso video ylempää). On olennaista myös ajatella asioita itse, eikä uskoa sokeasti kaikkea tai sokeasti jonkin tutkimuksen tulosta:

Anekdoottinen tieto on ajanut tiedettä eteenpäin historiassa. Usein kontrolloitujen tutkimusten motivaattorina onkin ollut henkilöiden kokemukset jonkin asian suhteen.

Anekdoottinen tieto ei ole läheskään aina edes väärässä. Esimerkiksi kehonrakennuspiireissä on perinteisesti syöty paljon proteiinia vuosikymmenien ajan, jo kauan ennen kuin normaalia korkeampien proteiinimäärien hyödyt lihasten kasvatuksessa ja rasvattoman kehonmassan säästämisessä pystyttiin osoittamaan tutkimuksissa. Tästä syystä anekdoottista tietoa ei kannata koskaan sivuuttaa täysin, enkä minäkään aio sitä tehdä, vaikka lähtökohtaisesti tutkittu tieto ajaa useimmiten todistamisessa anekdoottisen tiedon yli.

Anekdoottinen tieto ei aina kohtaa tutkitun tiedon kanssa. Jostakin asiasta ei välttämättä ole olemassa tutkimuksia, mutta useat anekdoottiset tapaukset puhuvat tätä vastaan. Tämä on sangen mielenkiintoinen asia pohdittavaksi ja siitä onkin olemassa konkreettinen esimerkki, jota en halua vielä paljastaa.

Kohta loppuu

Tiede ei lähde minusta enkä minä tieteestä, mistä syystä tiede ja tutkimukset eivät tule lähtemään mihinkään tästä blogista.

Tämä teksti toimi pelkkänä pintaraapaisuna tieteen luonteeseen ja tieteen käsittelyyn. Toivottavasti en tehnyt tekstissäni kämmejä (saa korjata) ja toivottavasti sain edes vähän avattua tiedemaailmaa ja tieteen tekemistä.

Toivottavasti sain myös tehtyä selväksi, mikä on tieteen merkitys minulle ravitsemuksessa, kuntosaliharjoittelussa, lääketieteessä ja elämässä yleensäkin.

Se on suuri.

Tilaa uutiskirjeeni, saat ilmaisen pdf:n!

Olli Haataja

Olen oululainen valmentaja ja tietokirjailija. Tässä tieteelliseen näyttöön pohjautuvassa blogissa kirjoitan kuulumisiani, autan muita puoluettomasti, yritän oppia itse ja pyrin saamaan järkeä fitnesstouhuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *